Kevät kutittaa silmiä ja kurkkua
Kevään edetessä monilla alkaa silmiä kirvellä, nenä vuotaa ja kurkku käheytyy. Siitepölyn lisäksi ärsytystä aiheuttaa katupöly. Itsehoitotuotteilla oireita saa hillittyä, mutta asiantuntija KATARIINA IJÄS suosittelee seuraamaan siitepölytiedotteita ja välttämään vilkasliikenteisimpiä katuja.
Siitepölyn kaukokulkeumat tavoittavat meidät jo alkuvuodesta, mutta yleensä lehtipuiden siitepölykausi alkaa maalis–huhtikuussa. Samoihin aikoihin Etelä-Suomessa ja myöhemmin pohjoisempana käynnistyy lumien sulattua katupölykausi. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs kehottaa seuraamaan siitepölykauden etenemistä muun muassa norkko.fi-siitepölytiedotuksen sivustolta. Monet kaupungit kertovat verkkosivuillaan ja paikallisessa mediassa katujen kevätpesuista.
Siitepölyallergia johtuu siitepölyhiukkasten aiheuttamasta immuunijärjestelmän ylireagoinnista. Kaikista herkimmät siitepölyallergikot oirehtivat myöhäiseen syksyyn asti. Katupöly ei ole siitepölyn tapaan allergeeni, mutta hiekoitushiekka ja auton renkaiden synnyttämä asvalttipöly voivat aiheuttaa allergiaa muistuttavia ärsytysoireita ennen kuin kadut on puhdistettu.
– Ilmastonmuutos näkyy myös allergioissa, kun siitepölykausi alkaa nykyään aikaisemmin ja kestää pidempään, Ijäs toteaa.
PÖLY LISÄÄ ASTMARISKIÄ
Keväinen pölyriesa aiheuttaa ylähengitysteiden ja limakalvojen ärsytystä, nenän tukkoisuutta ja silmien kirvelyä. Katupöly voi lisäksi yskittää, kun siitepöly taas aiheuttaa myös aivastelua ja silmien kutinaa. Allergiaan liittyy väsymys, joka pitkittyessään vaikeuttaa esimerkiksi opiskelua ja työskentelyä. Allerginen nuha moninkertaistaa astman kehittymistä.
– Myös katupöly lisää astmariskiä. Katupölyn vaaroja ei aina edes ymmärretä. Varsinkin pienten lasten ja monisairaiden iäkkäiden on syytä välttää katupölyä, Ijäs muistuttaa ja kertoo, että kaupungeissa on alettu testata pölyä paremmin sitovia puhdistustapoja ja esimerkiksi Helsingissä on alueita, joissa ei saa ajaa nastarenkailla.
Katupölyn vaikuttavuutta lisää se, että sille altistuvat kaikki ja se voi aiheuttaa oireita myös niille, joille siitepöly ei aiheuta ongelmia. Katupölyltä voi suojautua välttämällä ulkoillessa vilkkaita katuosuuksia sekä esimerkiksi korkeiden talojen muodostamia tuulitunneilta.
– Siitepölytiedotteiden seuraaminen auttaa allergikkoja ulkoilun suunnittelussa ja ulos kannattaa mennä esimerkiksi sateen jälkeen, kun siitepölyä ja katupölyäkin on vähemmän ilmassa. Pahimpaan aikaan voi kaivaa korona-ajalta tutut FFP2- tai FFP3-luokan hengityssuojaimet avuksi, Ijäs neuvoo.
ITSEHOITO LIEVITTÄÄ OIREITA
Allergisten oireiden ja katupölyn aiheuttaman ärsytyksen hoidon perustana on altistuksen vähentämisen ohessa oireiden lievitys. Ijäs toteaa, että apteekista saatavilla paikalliseen hoitoon tarkoitetuilla allergiasilmätipoilla ja -nenäsuihkeilla voi helpottaa oloa. Nenäkannu sopii hyvin limakalvojen puhdistukseen katupölystä. Ijäs suosittelee ottamaan antihistamiinitabletit käyttöön, jos allergiaoireita on paikallishoidosta huolimatta.
– Apteekin henkilökunnalta kannattaa kysyä omiin oireisiin sopivia itsehoitovalmisteita. Tuotteet ovat turvallisia käyttää. Aikuiset saavat usein avun itsehoitotuotteista. Lasten ja astmaatikkojen on hyvä keskustella hoidosta lääkärin kanssa. Lääkäriin kannattaa muutenkin mennä, jos oireet eivät helpota, eikä kotikonsteista ole apua, Ijäs sanoo.
Teksti: Johanna Pelto-Timperi
Kuva: Dreamstime
Julkaistu 25.02.2026