Pienillä valinnoilla diabetesta vastaan

Diabetesta sairastaa jo lähes puoli miljoonaa suomalaista. Diabetesliiton ylilääkäri ELINA PIMIÄ muistuttaa, että omilla arjen valinnoilla voi vaikuttaa sairauden puhkeamiseen ja etenemiseen. Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta suojaavat samalla verisuonia ja pienentävät myös muistisairauksien riskiä.

Tyypin 2 diabeteksen yleisyys saa meidät ajattelemaan, että tauti tulee kaikille ikääntyessä. Vaikka kyseessä on kansantauti ja sairastumisriski kasvaa iän myötä, ei se ole automaatio. Sairastumisen taustalla vaikuttaa perintötekijöiden ja elintapojen yhdistelmä.

– Tyypin 2 diabeteksen sairastumiseen voi vaikuttaa omilla valinnoilla ja elintavoillaan. Vaikka geeniperimää ja alttiutta ei voi muuttaa, voi liikunnalla ja ravitsemuksella sekä ylipainon ja etenkin keskivartalolihavuuden välttämisellä vaikuttaa sairauden puhkeamiseen ja sen etenemiseen, Diabetes-liiton ylilääkäri Elina Pimiä tiivistää.

Veren sokeriarvojen kohoamisen hoitaminen on keskeinen osa valtimoterveyden ylläpitoa. Pimiä kertoo, että tyypin 2 diabetes ja metabolinen oireyhtymä vahvistavat toistensa haittoja. Tällöin keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja huonot rasva-arvot ahtauttavat valtimoita, jolloin korkea verensokeri vaurioittaa niitä entisestään. Tämä yhteiskuormitus moninkertaistaa riskin saada sydän- tai aivoinfarkti sekä voi vaurioittaa silmiä, munuaisia ja hermostoa.

SALAKAVALASTI OIREETON

Diabetesta sairastaa Suomessa jo noin 470 000 ihmistä, joista noin 420 000:lla on tyypin 2 diabetes ja 50 000:lla tyypin 1 diabetes. Lisäksi arviolta 100 000 suomalaista sairastaa kakkostyyppiä tietämättään. Vuosittain uusia diagnooseja tehdään noin 24 000, ja sairaus todetaan yhä useammin myös nuorilla aikuisilla. Nuorena sairastuneilla sairaus etenee usein nopeasti, minkä takia varhainen tunnistaminen on erittäin tärkeää.

– Tyypin 2 diabetes on salakavala, koska se voi  kehittyä ilman oireita vuosien ajan, eikä siihen kiinnitetä välttämättä mitään huomiota. Usein se tuleekin esiin muun terveysseurannan yhteydessä. On tärkeää havaita kohonnut verensokeri ja saada painettua se varhaisessa vaiheessa pois, ettei aiheudu lisäsairauksia, Pimiä sanoo.

Diabeteksen oireita ovat esimerkiksi aterioiden jälkeinen väsymys, jano, tihentynyt virtsaamisen tarve ja näön hämärtyminen. Nämä saatetaan yhdistää diabeteksen sijaan ikääntymiseksi tai vain uupumukseksi. Diabetesliiton sivuilta löytää kansansairauksien riskitestin, jonka avulla voi muutamassa minuutissa arvioida tilannetta tyypin 2 diabeteksen, valtimotautien ja muistisairauden kannalta. Testissä vastataan kysymyksiin, joissa kartoitetaan muun muassa ikää, painoindeksiä, vyötärönympärystä, liikuntatottumuksia ja suvussa esiintyvää diabetesta.

– Jos tulos näyttää kohonnutta riskiä, kannattaa hakeutua esimerkiksi terveydenhoitajan juttusille ja pyytää sokerirasitusta, Pimiä kehottaa.

PAINONHALLINTA JA LIIKUNTA AUTTAVAT

Hoito aloitetaan heti, kun kohonneet arvot huomataan. Hoito perustuu elintapoihin, joista tärkeimmät ovat säännöllinen arkiliikunta, riittävä uni ja painonhallinta. Pitkittynyt stressi ja univelka pitävät myös verensokeria koholla ja vaikeuttavat osaltaan painonhallintaa. Ruuassa pitäisi olla runsaasti kuituja ja myös proteiinia jaksamisen edistämiseksi. Pienikin, esimerkiksi 5–10 prosentin pysyvä painonpudotus, parantaa kehon insuliiniherkkyyttä, jolloin verensokeriarvot voivat palautua normaalitasolle.

Jos arvot eivät korjaannu, tarvitaan lääkehoitoa. Uusimmat lääkkeet on suunnattu myös painonhallintaan. Lääkkeet suojaavat lisäksi sydäntä, silmäpohjia, munuaisia ja hermostoa diabetekseen liittyviltä lisäsairauksilta.

– Hoidon tavoitteena on hyvä elämä ja lisäsairauksien estäminen. Ennen lääkehoidon aloittamista pystyy itse tekemään paljon. Ruokailutottumukset vaikuttavat eniten painonhallintaan. Säännöllinen liikunta vähintään kolme kertaa viikossa ja niin, että se myös hengästyttää, on hyvä tavoite, Pimiä sanoo.

Hän myös muistuttaa, että sokerillisista juomista ja kovasta rasvasta tulee luopua. Kaikista tärkeintä on kuitenkin lopettaa tupakointi. Ruokailutottumusten muutosten tulee olla pysyviä, koska kuuriluonteisilla muutoksilla ei saada pysyviä vaikutuksia.

HOITOTASAPAINO TÄRKEÄÄ

Apteekista saa apua diabeteksen hoitoon. Henkilökunnalta voi huoletta kysyä ohjausta lääkkeiden oikeaan käyttöön ja saada samalla tietoa mahdollisista sivu- ja yhteisvaikutuksista. Apteekissa on esimerkiksi tarjolla luotettavia verenpainemittareita kotimittaukseen. Tarvittaessa saa tukea ravintolisien ja vitamiinien valintaan, jos ruokavaliossa on puutteita.

– Hyvä hoitotasapaino on diabeteksessa erityisen tärkeää. Määrätyt lääkkeet tulee ottaa ohjeen mukaisesti, eikä niitä saa jättää väliin, vaikka yksittäisenä päivänä sokeriarvo olisi alhaisempi. Hoitamaton diabetes lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä, Pimiä toteaa.

Diabeteksen omahoitoon liittyy olennaisesti jalkojen ja suun terveydestä huolehtiminen, sillä kohonnut verensokeri heikentää verenkiertoa sekä hermostoa ja altistaa elimistön infektioille. Apteekin henkilökunta auttaa esimerkiksi jalkavoiteiden ja suunhoidon tuotteiden valinnassa.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi