Silmäoireet yleistyvät ikääntyessä

Ikääntyminen ja näön muutokset etenevät tasatahtia. Ensimmäiset oireet lähinäön huonontumisesta alkavat jo nelikymppisenä. Silmälääkäri KATRI SALMIVALLI suosittelee näön säännöllistä tarkastamista sekä silmien tutkimusta viimeistään ikänäköoireiden alkaessa.

Lähinäön heikkeneminen on luonnollinen muutos, joka alkaa yleensä 40–45 vuoden iässä ja isoimmat muutokset tulevat 60 ikävuoden jälkeen.

Turun Terveystalon silmätautien erikoislääkäri Katri Salmivalli kertoo, että ikääntyessä näkökyky muuttuu vähitellen. Yleisimmät oireet ikänäössä eli presbyopiassa ovat lähinäön heikkeneminen ja silmien väsyminen. Ikänäkö ei ole sairaus, vaan se johtuu silmän sisällä olevan linssin asteittaisesta jäykistymisestä.

– Kun lähinäköongelmat alkavat vaivata, tarvitaan lukulasit tai moniteholasit. Ilman laseja saattaa vielä nähdä kauas, mutta ei lähelle, ellei satu olemaan sopivasti likinäköinen eli on miinusmerkkinen taittovika. Vanhemmalla iällä eli yli 60-vuotiaana myös hämäränäkö alkaa heikentyä ja lukemiseen tarvitaan enemmän valoakin. Myös kontrastien erottaminen vaikeutuu eli on esimerkiksi vaikeampi havaita, missä on askelman reuna, Salmivalli selventää.

Näön muutoksiin saa apua silmälasien lisäksi kirurgisilla toimenpiteillä tarkoin valituille potilasryhmille.

– Monet arastelevat ottaa lukulaseja käyttöön, koska pelkäävät niiden laiskistavan silmää ja nopeuttavan ikänäön kehittymistä. Ikänäköä ei kuitenkaan voi estää tai hidastaa, koska lähinäköön liittyvät muutokset etenevät omaa fysiologista tahtiaan, Salmivalli muistuttaa.

SÄÄNNÖLLINEN SILMÄTARKASTUS

Varsinaisia silmäsairauksia, jotka lisääntyvät ikääntyessä ovat harmaakaihi, silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma eli silmänpainetauti. Monet silmäsairaudet eivät alkuvaiheessa edes aiheuta oireita. Diabetes voi synnyttää verkkokalvomuutoksia ja lisätä harmaakaihin kehittymistä.

– Optikot ovat asiantuntijoita silmälasiasioissa, mutta silmäsairauksien takia on hyvä käydä ajoittain silmälääkärin vastaanotolla. Käyntitiheyteen vaikuttavat ikä, oireet ja riskitekijät, Salmivalli kertoo.

Hän suosittelee perusterveelle 40–60-vuotiaalle silmälääkärissä käyntiä vähintään viiden vuoden välein ja sitä vanhemmille kahden-kolmen vuoden välein. Jos itsellä tai suvussa on merkittäviä riskitekijöitä esimerkiksi glaukoomaan liittyen, on hyvä käydä useammin. Diabeetikoille on lisäksi tarjolla julkisen sektorin järjestämät seulontakuvaukset.

Salmivalli suosittelee silmälääkärin vastaanotolla käyntiä laajempaa tutkimusta varten. Hän kertoo, ettei koko väestön silmänpohjakuvausten seulonnalla ole todettu kansanterveydellistä hyötyä, mutta riskiryhmille seulonta on perusteltua. Kuvaukset eivät korvaa silmälääkärin tutkimusta.

– Ei kannata odottaa liian kauan tarkastuksiin ja tutkimuksiin menemistä, varsinkin, jos ajokortin uusiminen on lähellä, Salmivalli toteaa.

KOSTUTUSTA JA PUHDISTUSTA

Kuivasilmäisyys lisääntyy ikääntyessä ja varsinkin naisilla se on yleistä reilun 50 vuoden iässä hormonaalisten muutosten takia. Yli 50-vuotiailla kuivasilmäisyyttä esiintyy 15–30 prosentilla ja yli 65-vuotiailla jo lähes 40 prosentilla. Kuivasilmäisyyttä aiheuttavat myös silmäluomireunan sairaudet, reuma, tietyt lääkkeet sekä silmäleikkaukset.

Salmivalli suosittelee kuivasilmäisyyden kotihoitoon säilöntäaineettomia kostutustuotteita sekä silmäluomien ihon puhdistusta.

– Talipunkit lisäävät luomitulehdusten riskiä ja kuivasilmäisyyttä. Talipunkit ovat osa ihon normaalia mikrobiomia, mutta niiden määrä kasvaa ikääntyessä silmäluomien rasvakoostumuksen muuttuessa ja immuunipuolustuksen heikentyessä. Jos talipunkit aiheuttavat oireita, on hyvä käyttää puhdistuksessa esimerkiksi puhdistusliinoja kuukauden tai kahden ajan kuurina.

SYDÄNTERVEELLINEN RUOKAVALIO

Silmien hyvinvoinnissa sydänterveellinen ruokavalio on eduksi, koska silmänpohjissa on paljon pieniä verisuonia. Kalaöljyt tukevat kyynelnesteen uloimman lipidikerroksen koostumusta. Salmivalli toteaa, että antioksidanttinen ruoka saattaa osaltaan hidastaa silmän ikärappeuman puhkeamista. Tupakoinnin välttäminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää myös ikärappeuman ehkäisyssä.

Silmät on hyvä suojata työssä ja vapaa-ajalla, jos on vaarana saada osumia tai kemikaalialtistusta niihin. Silmien huuhtelutarvikkeita onkin hyvä olla saatavilla töissä ja kotona. Silmät kannattaa suojata myös voimakkaalta kevätauringolta.

Apteekkien henkilökunta auttaa sopivien silmän hoitotuotteiden, kuten kosteuttavien silmätippojen ja voiteiden sekä suihkeiden, geelien ja puhdistuspyyhkeiden valinnassa.

– Jos apteekissa huomataan asiakkaalla esimerkiksi kipeä ja punainen silmä tai piilolinssien käyttäjällä on silmätulehdus, on syytä ohjata asiakas silmälääkäriin. Muita oireita, joihin tulee kiinnittää huomiota ovat äkillinen näön heikkeneminen, valovälähdykset tai äkillisesti lisääntyneet roskat tai varjo-oireet näköken tässä, kaksoiskuvat tai näkökenttäpuutos, Salmivalli pohtii.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime