Suu kertoo paljon

Hammaslääkäri näkee suusta monta terveydestämme kertovaa viestiä. Esimerkiksi reikiintymisen taustalla saattaa olla kuiva suu tai ykköstyypin diabetes. Diabeteksen on todettu olevan yhteydessä myös hampaan kiinnityskudossairauden kehittymiseen. Hammaslääkäri AIJA HIETALA-LENKKERI korostaa hampaiden pesun ja hammasvälien puhdistuksen tärkeyttä.

Usein ajattelemme, että suu ja hampaat olisivat erillinen saareke kehossamme. Suusta on suora yhteys verenkierron kautta myös sydämeen, ja suu on osa ruuansulatuskanavaa. Yhteys on kaksisuuntainen, joten suu kertoo paljon yleisestä hyvinvoinnistamme. Suunterveydestä huolehtiminen voi estää haitallisten mikrobien pääsyn verenkiertoon ja sitä kautta sydämeen ja muualle elimistöön. Suu on yksi portti esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen ja muiden kansatautien ehkäisyyn ja hoidon onnistumiseen.

Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri toteaa, että omatoiminen suuhygienian hoitaminen on helppoa ja siihen on saatavilla ammattilaisten neuvoja, tuotteita ja apuvälineitä.

OIREET PALJASTUVAT SUUSSA

– Suun sairaudet ovat usein oireettomia tai pitkäänkin vähäoireisia, joten niiden perusteella ei aina hoksata hakeutua hammaslääkäriin. Toisaalta monien sairauksien ensimmäiset oireet saattavat näkyä suussa. Esimerkiksi suun limakalvon haavauma, joka ei parane 2–3 viikossa, voi olla suusyövän ensimmäinen oire, Hietala-Lenkkeri sanoo.

Ykköstyypin diabetes voi olla yhteydessä lisääntyneeseen kariesvaurioiden määrään ja diabeteksen molemmat tyypit parodontiitille eli hampaan kiinni tyskudoksia tuhoavaan tulehdukseen. Reumassa suun mahdollinen kuivuus voi altistaa hampaiden reikiintymiselle ja parodontiitille. Hampaiden eroosiovauriot voivat johtaa refluksitaudin tai syömishäiriön jäljille. Alkavan muistisairaudenkin oireet saattavat näkyä suuhygienian ja suunterveyden huonontumisena.

– Myös hyvin monilla lääkkeillä on vaikutusta suunterveyteen. Yleisin vaikutus on syljenerityksen väheneminen, joka lisää reikiintymisen riskiä. Syljeneritystä voivat vähentää esimerkiksi monet verenpaine- ja sydänlääkkeet, psyykenlääkkeet, astma-, allergia-, reumalääkkeet ja osa vahvoista kipulääkkeistä. Myös osteoporoosin hoitoon käytettävien bisfosfonaattien mahdolliset vaikutukset leukaluuhun ja useiden lääkeaineiden aiheuttamat limakalvoreaktiot on muistettava, Hietala-Lenkkeri toteaa.

– Lääkärin kanssa kannattaakin aina keskustella lääkkeen mahdollisista vaikutuksista suunterveyteen. Lisäksi apteekin henkilökunnalta kannattaa kysyä apua suunhoitotuotteiden ja -välineiden valintaan.

MILLOIN HAMMASLÄÄKÄRIIN?

Hammaslääkärin perustutkimuksesta selviää muutakin kuin ientulehdus, hammaskivi ja reikiintyminen. Tutkimukseen sisältyy paitsi hampaiden ja kiinnityskudosten, myös limakalvojen, purennan, leukalihasten tutkimus ja taudinmääritys. Hietala-Lenkkeri muistuttaa suun perustutkimuksen tärkeydestä, vaikkei varsinaisia oireita olisikaan. On myös hyvä muistaa, että lohjenneen hampaan, paikan tai hammassäryn hoitoon eivät riitä kotikonstit, vaan on hakeuduttava hammaslääkäriin.

Tarkastusväli on yksilöllinen, eikä vuosittainen tutkimus aikuisilla välttämättä ole tarpeen. Hammaslääkäri määrittää kokonaisvaltaisen riskinarvionsa perusteella jokaiselle potilaalleen yksilöllisen tutkimus- ja hoitovälin.

SUUHYGIENIA KAIKEN PERUSTANA

Yksi suuhun liittyvistä vaivoista on pahanhajuinen hengitys, joka tyypillisesti tulee suun bakteerien tuottamista rikkiyhdisteistä. Yleisimmin syynä on huono suuhygienia, mutta taustalla voi olla esimerkiksi lääkkeiden aiheuttama kuiva suu tai ruokavalio.

Hampaiden harjauksen ja hammasvälien puhdistuksen avulla tilanteeseen saa tavallisesti parannusta. Myös refluksitauti tai hengitystieinfektio voivat aiheuttaa pahaa hajua. Lisäksi syy voi löytyä puhkeavan viisaudenhampaan ienläpän alle jääneistä ruuantähteistä ja bakteereista. Nieluun voi myös muodostua proppuja nielurisojen rakenteen takia.

– Jos pesee vain hampaiden vapaat ja purupinnat, jäävät hampaan välit eli merkittävä osa hammaspinnoista puhdistamatta ja bakteereille jää näin hyvin tilaa jyllätä, Hietala-Lenkkeri toteaa.

Sähköhammasharja on tehokkain harjauksessa. Aikuisten hammastahnassa tulee olla vähintään 1 450 ppm fluoridia. Tahnaa annostellaan kaksi senttiä. Riittävä harjausaika on kaksi minuuttia kaksi kertaa päivässä. Kuivalle suulle sopivista, vihlomiseen ja aftoihin liittyvistä hammastahnavaihtoehdoista Hietala-Lenkkeri suosittelee kysymään neuvoa hoitavalta hammaslääkäriltä ja apteekin henkilökunnalta.

– Hammasvälit pitää puhdistaa joka päivä. Tarjolla on runsaasti erilaisia harjoja ja lankaimia, joista ammattilaisen avulla jokainen löytää varmasti itselleen sopivan.

VESI PARAS JANOJUOMA

Ravinto ja ruokailutottumukset ovat olennainen osa suunterveyttä. Esimerkiksi nykyisin tyypillinen jatkuva napostelu ja sokeroitujen tai happamien juomien nauttiminen pitkin päivää ovat haitallisia suun terveydelle.

– Aterioiden terveellisyys ja rytmin säännöllisyys ovat ratkaisevia. Jos haluaa juoda muuta kuin vettä, niin juoma kannattaa nauttia aterian yhteydessä. Sokeroitujen tai happamien juomien käyttöä on hyvä tällöinkin rajoittaa. Hedelmät on hyvä syödä sellaisinaan. Tavallinen vesi on paras juoma, mutta myös maustamaton hiilihapotettu vesi ja makeuttamaton musta kahvi ovat hammasystävällisiä. Suositeltava ateriarytmi on neljästä kuuteen ateriaa päivässä. Aterioiden yhteyteen mahtuu harvakseltaan satunnaisia ns. sattumiakin mukaan, Hietala-Lenkkeri laskee.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi