Tekoäly ei korvaa turvallista lääkitysneuvontaa

Apteekeissa on huomattu, että asiakkaat hakevat netistä paljon tietoa ja keskustelevat oireistaan tekoälyn kanssa. Apteekkariliiton johtava asiantuntija SONJA KALLIO muistuttaa, että netistä löytynyt ohje ei välttämättä ole paras ratkaisu ja tekoäly tekee virheitä. Tekoäly voi tukea terveydestä huolehtimista, mutta esimerkiksi omin päin tehty lääkitysmuutos saattaa pahentaa sairauden tilaa tai vaarantaa lääkitysturvallisuuden.

Apteekkien asiakaspalvelutilanteissa keskustellaan asiakkaiden kanssa yhä useammin siitä, millaista tietoa asiakas on saanut vaivaansa netistä tai tekoälyltä. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan kuusi prosenttia asiakkaista on esimerkiksi muuttanut lääkitystään sosiaalisen median ohjeiden perusteella. Yleisintä tämä on 65–84-vuotiaiden miesten keskuudessa. Apteekkariliiton johtava asiantuntija Sonja Kallio painottaa, että omatoimisten lääkitysmuutosten seuraukset voivat olla vakavia. Jos lääkehoidon annostelu tai muut lääkehoidon yksityiskohdat pohdituttavat, tulee niistä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Apteekin henkilökunnalta voi rohkeasti kysyä apua ja neuvoja.

– Itse tehtyihin lääkitysmuutoksiin liittyy riski, että lääkehoito epäonnistuu eikä hoidon tavoitteita saavuteta. Epätarkoituksenmukaisilla lääkitysmuutoksilla voidaan myös pahentaa sairauden tilaa. Lääkärin määräämä lääkehoito on kokonaisuus, jossa on paljon huomioitavia asioita, Kallio sanoo.

Googlauksen ja tekoälykeskustelun lisäksi apteekeissa törmätään somehaasteisiin. Ne voivat vaikuttaa harmittomilta, mutta niihin saattaa liittyä myös viihteellistä, ei lääketieteellistä tietoa, joka aiheuttaa terveydellisiä riskejä. Kriittinen tarkastelu on joka kerta paikallaan.

– Toisinaan apteekeissa tunnistetaan vaarallisiakin somehaasteita, mikä voi näkyä esimerkiksi jonkin tietyn valmisteen epätavallisen suurena kysyntänä. Näissä tilanteissa apteekissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että lääkettä käytetään vain todelliseen tarpeeseen ja kerrotaan virheelliseen käyttöön liittyvistä vaaroista,
Kallio kertoo.

TEKOÄLYN ARVIO VOI OLLA VÄÄRÄ

Oma terveydentila ja yllättävien oireiden ilmaantuminen askarruttavat ja saattavat myös pelottaa. Moni kysyykin ensin tekoälyltä oireista, aiheet vaihtelevat vatsavaivoista laboratoriotulosten tulkintaan. Tekoälyltä saatetaan tiedustella, että onko tämä syöpää tai miten hoidan kotona flunssaa. Nettidiagnoosit ovat muuttuneet tekoälydiagnooseiksi.

– Asiakkaat hakevat paljon tietoa netistä. On hyvä muistaa, ettei netistä löytynyt ohje ole välttämättä paras ratkaisu omaan terveystilanteeseen. Tekoäly tekee virheitä, eikä sen tekemä oirearvio ja hoidon valinta aina osu kohdilleen. Apteekissa varmistetaan, että valittu itsehoito on asiakkaan tilanteeseen oikeaa, tarkoituksenmukaista ja turvallista. Farmasian ammattilaiset kartoittavat tilannetta asiakkaan kanssa keskustelemalla ja esittämällä täydentäviä kysymyksiä. Oikean itsehoitolääkkeen valinnassa on otettava huomioon muun muassa muut käytössä olevat lääkkeet ja sairaudet. Tarvittaessa asiakas ohjataan terveydenhuoltoon, Kallio tiivistää.

Apteekin ammattilaisten käytössä tekoälyn tulee Kallion mielestä täydentää, mutta ei korvata farmaseuttista harkintaa, vuorovaikutusta ja päätöksentekoa.

– Tekoälyssä on potentiaalia toimia terveydenhuollon ammattilaisen tukena esimerkiksi lääkitysriskien tunnistamisessa. Terveydenhuollossa hyödynnetään jo nyt sähköisiä tietokantoja, ja tekoälyn avulla voidaan tuottaa nopeasti tietoa ammattilaisen arvioitavaksi. Lopullisen arvion tulee kuitenkin perustua potilaskohtaiseen ammattilaisen tekemään harkintaan. Kehitystyön lähtökohtana tulee olla potilasturvallisuus ja lääkehoidon onnistuminen, ei automaation maksimoiminen, Kallio toteaa.

HUIJAUKSET JA VÄÄRENNÖKSET KIUSANA

Apteekkariliitto muistuttaa kuluttajia myös verkon valeapteekkien vaaroista. Hämäräperäiset verkkosivustot saattavat esiintyä suomalaisina apteekkeina, jolloin vaarana on, että asiakkaan henkilötiedot joutuvat vääriin käsiin. Lailliset suomalaiset verkkoapteekit löytyvät  Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämästä luettelosta. Jokaisella laillisella verkkoapteekilla on sivuillaan linkki Fimean luetteloon.

Valeapteekkien lisäksi kuluttaja voi harhautua ostamaan verkon laittomilta markkinoilta lääkeväärennöksiä. Nämä lääkkeet saattavat sisältää vääriä ainesosia väärässä suhteessa tai niissä ei ole lainkaan lääkeainetta. Pakkaus voi olla aidon näköinen, mutta lääkkeiden sisältö voi olla mitä vain. Tuntemattomat ainesosat saattavat tehdä lääkkeistä vaarallisia ja toteutumatta jäänyt hoito on potilaalle hengenvaarallinen.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi