Madotus auttaa lemmikkiä
Nykyiset kansainväliset suositukset perustuvat lemmikin yksilölliseen loishäätötarpeeseen.
Koiran ja kissan madotus on tarpeen, jotta vältytään mahdollisilta sisäloisten aiheuttamilta terveysongelmilta. Vetcare Finland Oy:n eläinlääketieteellinen johtaja Petri Bäcklund kertoo, että runsas loistartunta aiheuttaa ongelmia ravintoaineiden imeytymiselle, heikentää yleiskuntoa ja aiheuttaa tartuntavaaran muille lemmikeille. Jotkut lemmikin loisista voivat tarttua myös ihmiseen.
Aikaisemmin on ajateltu rutiininomaisesti, että lemmikki tulee madottaa syksyllä ja keväällä. Bäcklund toteaa, ettei ohje ole perustunut tutkittuun tietoon. Nykyiset kansainväliset suositukset perustuvat eläimen
yksilölliseen tarpeeseen. Lemmikit madotetaan eläinlääkärin tutkiman ulostenäytteen perusteella. Jos matoja löytyy, ne saavat matolääkkeen. Turhia loishäätökuureja vältetään. Jos näytteitä ei oteta, on kissa tai koira syytä madottaa neljä kertaa vuodessa.
Uusin ohjeistus perustuu yleiseurooppalaiseen loishäätösuositukseen, jota ovat olleet tekemässä Euroopan johtavat loisasiantuntijaeläinlääkärit.
ULOSTENÄYTTEEN PERUSTEELLA
– Madotustarve tulee arvioida riskin kautta. Mitä vapaammin lemmikki kulkee luonnossa, sitä suurempi on madotuksen tarve. Esimerkiksi metsästyskoira ja ulkokissa tulee suojata tarkoin sisä- ja ulkoloisilta. Metsästyskauden aikana madotus on tarpeen kerran kuukaudessa pyörö- ja heisimatojen varalta. Sama koskee ulkokissoja. Muutoin madotuksen voi tehdä ulostenäytteen perusteella, Bäcklund kertoo.
Sisäkissan madotustarve arvioidaan kerran vuodessa tehtävän ulostenäytetutkimuksen perusteella. Jos sisäkissa laihtuu, kakoo tai on huonovointisen näköinen, on ulostenäytetutkimus tarpeen asian selvittämiseksi.
Pyydystävät kissat saavat hiiristä loistartuntoja. Kaupunkien koirapuistoissa käyvillä koirilla on puolestaan kohonnut tartuntariski, koska puistoissa käy paljon koiria.
Pennuilla ja emoilla on omat madotusohjeensa, joita tulee noudattaa.
TAHNOJA JA TABLETTEJA
Loishäätöön on olemassa muun muassa suun kautta annettavia tahnoja ja tabletteja. Esimerkiksi kissoille on tarjolla suoraan iholle annosteltava reseptivapaa tuote.
– Matolääke tulee antaa riittävän syvälle nieluun, jotta nielemisrefleksi saa aikaan nielemisen, Bäcklund toteaa.
Teksti: Johanna Pelto-Timperi