Terveen lemmikin tuntomerkit

Terve lemmikki on virkeä ja leikkisä. Lemmikin omistajan tehtävänä on huolehtia, että eläin saa oikeanlaista ravintoa, sen turkki ja hampaat hoidetaan ja terveystarkastukset tehdään säännöllisesti.

FaunaPharma Oy:n ELL ja proviisori Anne Varjo toteaa, että eläinlääkärin näkökulmasta yksi yleisimmistä lemmikkien ongelmista on ylipaino. Siksi onkin tärkeää huolehtia, että ruoka on hyvälaatuista. Ruoka tulee valita esimerkiksi koiran iän ja rodun mukaan.

– Ravinnossa tulee ottaa huomioon energian tarve. Esimerkiksi steriloidut ja kastroidut lemmikit tarvitsevat vähemmän energiaa, vaikka niillä onkin hyvä ruokahalu. Senioriruokiin on hyvä siirtyä, kun lemmikki täyttää kahdeksan. Kissat saavat helposti virtsakiviä, jos ruokavaliossa on liikaa viljaa ja kasviksia. Varsinkin leikatuilla kolleilla tämä voi johtaa hengenvaaralliseen virtsatietukokseen, Varjo kertoo.

Koirien liikunnasta huolehditaan yleensä päivittäisillä lenkeillä, mutta sisäkissat saattavat liikkua liian vähän. Harva kissa suostuu ulkoilemaan valjaissa, joten leikkiminen on erityisen tärkeää.

Rokotteet ja loishäätö tarpeen

FaunaPharman toimitusjohtaja, ELL Markus Kiili muistuttaa lemmikinomistajia rokottamisesta. Yleensä koirat ja kissat rokotetaan vuosittain tai vähintään kolmen vuoden välein riippuen alueen tautitilanteesta ja kissoilla kissakontaktien määrästä. Rokottamiseen liittyy nuorilla eläimillä terveystarkastus, joka riittää, jos sairauksia ei ole.

– Vuosittainen senioritarkistus on hyvä ottaa ohjelmaan seitsemän vuoden iässä. Niin koirilla kuin kissoillakin munuaisten ja maksan krooninen vajaatoiminta on yleinen vaiva, ja sen oireet näkyvät ulospäin vasta sitten, kun elimet ovat rappeutuneet jo pahasti. Veri- ja virtsakokeissa muutokset huomataan varhaisessa vaiheessa, jolloin tilanteeseen voidaan vielä vaikuttaa munuaisten ja maksan toimintaa tukevilla täydennysrehuvalmisteilla, Kiili kertoo.

Lemmikin perusterveyden hoitoa on myös sisäloislääkityksestä huolehtiminen. Sisäloishäädön tarve vaihtelee paljon, koska osaa lemmikeistä pitää lääkitä hyvin harvoin, mutta osalle koirista loishäätö tulee antaa kolmen kuukauden välein. Pennuilla on yleensä vain emolta saatuja suolinkaisia, jolloin kannattaa valita tuote, joka tehoaa myös toukkamuotoon. Toinen sisäloisryhmä ovat heisimadot, joita esiintyy vapaasti ulkoilevilla kissoilla, tarhassa aikaa viettävillä tai metsästävillä koirilla. Tarhakoirille suositellaan heisimatoihin vaikuttavaa lääkettä puolen vuoden välein ja metsästyskoirille neljä kertaa vuodessa.

Turkki ja hampaat kuntoon

Terveen lemmikin tunnistaa kiiltävästä turkista. Turkin huono kunto saattaakin viitata sairauteen tai sisäloistartuntaan. Se voi kertoa myös siitä, että ravinnossa on liian vähän rasvahappoja. Turkin lisäksi omega-3-rasvahapot pitävät ihon kunnossa ja ehkäisevät nivelrikon kehitystä. Varjo suositteleekin varsinkin raskasrakenteisille koirille päivittäistä rasvahappolisää, jossa on runsaasti EPA-, DHA- ja ETA-rasvahappoja.

– Ihon ja turkin huono kunto voi johtua myös ihon ja suoliston mikrobiflooran epätasapainosta. Tasapainoon pääsemistä voi tukea ilman reseptiä saatavilla valmisteilla, Varjo sanoo.

Koiran ja kissan suuhun tulee katsoa säännöllisesti, koska hammaskivi ja ientulehdus ovat varsin yleisiä ongelmia. Näitä voi ehkäistä päivittäisellä hampaiden pesulla sekä käyttämällä pitkäaikaisesti vaikuttavaa klooriheksidiinigeeliä. Yleensä paha hengityksen haju on merkki tulehduksesta. Toisinaan pelkkä hammaskiven poisto ei riitä, vaan tarvitaan suun röntgenkuvaus, joka paljastaa kissoille tyypillisen, kivuliaan hampaankaulansyöpymän.

Kesä tulee ja sen vaivat

Kesän alkaessa tulee lemmikkiperheissä varautua paitsi riemuihin myös vitsauksiin, kuten punkkeihin. Niitä vastaan voi taistella apteekista saatavilla tuotteilla. Varjo suosittelee lääkeaineisiin perustuvia vaihtoehtoja, joiden teho on jo todistettu ja mahdolliset haittavaikutukset ovat tiedossa. Osa tuotteista vaatii reseptin. Kissoille ja koirille on omat tuotteensa, koska esimerkiksi permetriiniä sisältävät valmisteet ovat kissalle myrkyllisiä.

– Ampiaisen pistoja vastaan kannattaa varautua kortisonilla eli kyypakkauksella. Ennen kortisonin antamista on kuitenkin hyvä konsultoida eläinlääkäriä oikean annostuksen varmistamiseksi. Kyyn puremaan kortisonia ei kuitenkaan kannata antaa, koska se ja kyyn myrkky voivat yhdessä lisätä munuaisvaurion riskiä. Kyyn purressa on tärkeintä saada eläin mahdollisimman nopeasti eläinlääkäriin, Varjo sanoo.

Kesä on myös iho- ja korvatulehdusten sesonkiaikaa, koska bakteerit tarvitsevat elääkseen lämpöä, kostetutta ja ravinteita. Esimerkiksi niin sanottu hotspot-ihotulehdus on tuttu lemmikinomistajille, joiden koirat uivat humuspitoisessa vedessä. Uintireissun jälkeen koira tuleekin huuhdella puhtaaksi vesijohtovedellä.

– Hotspotia hoidetaan ajamalla karvat tulehtuneelta ihoalueelta, pesemällä haavauma saippualla tai shampoolla ja käyttämällä desinfioivaa ja hoitavaa paikallisvalmistetta. Esimerkiksi antimikrobinen vaahtoliuos ja hunajavoide sopivat hotspotin paranemisen tueksi. Käsittely toistetaan päivittäin ja nuoleminen estetään kaulurilla.

Varjo muistuttaa lisäksi siitä, että kaljuilla ja ohutkarvaisilla koirilla sekä vaaleaturpaisilla hevosilla on riski palaa auringossa. Tätä voi ehkäistä esimerkiksi eläimille tarkoitetulla sinkkioksidia sisältävällä geelillä, joka myös tukee jo palaneen ihon toipumista.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime