Avain toisen ymmärtämiseen

Mitä naapuri, työkaveri, treffikumppani, oma vanhempi tai lapsi mahtoi tarkoittaa, kun hän toimi niin kuin toimi? Mitä hän oikein ajatteli, uskoi tai koki? Tällainen pohtiminen on mentalisaatiota eli mielellistämistä, ja se on itsensä ja toisten ymmärtämisen avain. Avain voi olla välillä kadoksissa, mutta sen voi myös löytää uudelleen.

Meillä kaikilla on valmiuksia tavoittaa, mitä tunteita, tarkoitusperiä ja ajatuksia oman tai toisen ihmisen toiminnan takana voi olla. Tällainen pohdinta edellyttää ymmärrystä siitä, että jokaisella on erillinen oma mielensä ja kokemuksensa, ja että jokaisen kokemus on yhtä arvokas ja yhtä tosi.

– Mentalisaatio tarkoittaa pyrkimystä asettua toisen nahkoihin ja näkökulmaan. Siihen tarvitaan eläytymiskykyä eli empatiaa, mutta paljon muitakin kykyjä: kykyä kuvitella, ajatella ajatuksia, keskittää huomio omasta mielestä toisen mieleen, tunnistaa tunnetiloja, pohtia vaihtoehtoisia selityksiä ja tarvittaessa joustaa vanhoissa näkemyksissään, kertoo lastenpsykiatri, Turun yliopiston dosentti ja tutkija Marjukka Pajulo.

Pajulo teki taannoin väitöskirjansa vanhemman ja lapsen välisestä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Sen jälkeen hän on perehtynyt tarkemmin mentalisaatioon ja menetelmiin, joiden avulla sitä voi tukea. Vaikka periaatteessa meillä kaikilla on valmiudet mentalisaatioon, kyky ei ole samalla tavoin käytössä kaikilla. Lisäksi stressi ja elämänolosuhteet voivat vaikuttaa siihen, miten toisen nahkoihin asettuminen kulloinkin onnistuu.

PAREMPAA VIESTINTÄÄ ARKEEN

Kyky ja halu etsiä selityksiä omalle ja toisen ihmisen käyttäytymiselle johtaa siihen, että ihminen onnistuu useammin tulkitsemaan tilanteita oikein. Se vähentää siis väärinymmärrysten riskiä, mikä puolestaan sujuvoittaa viestintää ja helpottaa elämää.

– Arjen hämmentävissä ja ristiriitaisissa tilanteissa mentalisaation taito auttaa pysähtymään, ottamaan aikalisän ja miettimään tilannetta uudelleen myös toisen näkökulmasta jo ennen kuin reagoi, vastaa tai painaa lähetä-painiketta. Nykyisessä kiireen, huolimattoman someviestinnän, lisääntyneen vihapuheen ja kiusaamisilmiöiden maailmassa on tällaiselle taidolle erityisen kiireellinen tilaus, Pajulo sanoo.

Mentalisaatiosta on hyötyä monissa arjen tilanteissa, kuten eri ikäisten lasten kanssa toimiessa, työnjaon sopimisessa puolison kanssa ja työpaikkaneuvotteluissa.

– Jokaisella on vahva perustarve ja toive tulla ymmärretyksi oikein. Ymmärretyksi tuleminen vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja luottamuksen ilmapiiriä. Ja sitten, kun ristiriitoja ja riitoja syntyy, kuten elämässä väistämättä välillä käy, mentalisaation taito antaa välineitä käsitellä tapahtunutta eri osapuolten näkökulmista. Tämä vähentää mielipahaa ja riitojen traumatisoivaa vaikutusta, Pajulo jatkaa.

TAITO JOTA VOI HARJOITELLA

Mielellistäminen ei ole ajatustenlukua. Siinä ei oleteta toisen kokevan tilannetta samalla tavalla kuin itse, vaan pohditaan vaihtoehtoja, kysytään, kuunnellaan ja yritetään ymmärtää. Aina se ei onnistu, emmekä voi koskaan aivan varmuudella tietää toisen mielen liikkeitä. Vaihtoehtoisten selitysten pohtiminen lisää kuitenkin todennäköisyyttä tulkita omaa ja toisen käyttäytymistä osuvasti.

Tavallisesti jo noin viisivuotias lapsi ymmärtää, että on mahdollista nähdä asioita eri tavalla kuin toinen, ja silti tulla ymmärretyksi ja ymmärtää toista. Taidossa voi kehittyä paremmaksi koko elämänkaaren ajan, mutta valmiiksi siinä ei tule. Joskus mentalisaatio on vaikeampaa kuin toisinaan, ja kyky voi myös horjahdella.

– Joskus tilanteet vain tulevat eteen liian nopeasti, pohdinnalle ei ole aikaa tai tilaa omassa mielessä, ja hups, taas tuli tehtyä tai sanottua jotakin, joka jäi harmittamaan. Asiaan voi kuitenkin palata, ottaa puheeksi, saada tuntumaa toisen näkökulmaan ja oppia. Voi tarvittaessa myöntää oma virheensä ja pyytää anteeksi, Pajulo kuvailee.

Tällaista voi harjoitella alkuun sellaisissa turvallisissa ihmissuhteissa, joissa myös palautteen vastaanottaminen tuntuu turvalliselta.

– Kaikkien ulottuvilla oleva keino on kaunokirjallisuuden monipuolinen lukeminen. Se vahvistaa kykyä eläytyä erilaisten ihmisten kohtaloihin, kykyä kiinnostua erilaisista olosuhteista ja kulttuureista sekä ihmisten monenlaisista tavoista kokea, reagoida, toimia ja ajatella, Pajulo sanoo.

Ammatillista apua mentalisaation vahvistamiseen voi saada siihen suunnatussa terapiassa, jonka tuloksellisuudesta on myös tieteellistä näyttöä.

Teksti: Maija Rauha

Kuva: Dreamstime