Elintavoilla voi vaikuttaa valtimotaudin kehittymiseen

Valtimotautiin liittyvä kuolleisuus on laskussa, mutta sairaus on edelleen yleinen kuolinsyy niin miehillä kuin naisillakin. Ylilääkäri ANNA-MARI HEKKALA korostaa elintapojen merkitystä valtimotaudin ennaltaehkäisyssä ja taudin puhkeamisen siirtämisessä. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyden lisäksi esimerkiksi aivojen hyvinvointiin.

Sepelvaltimomme huolehtivat sydämen verenkierrosta. Usein puhutaankin vain sepelvaltimotaudista ja sepelvaltimoiden ahtautumisesta, vaikka valtimotautiin liittyy kaikkien valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Sepelvaltimot ovat herkimpiä kovettumiselle. Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala täsmentääkin, että sepelvaltimoiden hyvinvoinnista huolehtimalla voi pitää huolta myös muista valtimoista ja aivojen verisuonten toimintakunnosta.

Valtimotaudissa valtimoiden seinämään kertyy kolesterolia ja tulehdusta aiheuttavia soluja, jolloin valtimot kovettuvat ja ahtautuvat. Tautiin liittyy siis myös valtimosuonen paikallinen tulehdus. Ahtautumat voivat kehittyä vuosikymmenten aikana, mutta oireet huomataan usein vasta, kun tukkeuma on niin iso, että se aiheuttaa rintakipuja, sydäninfarktin, sydämen vajaatoimintaa tai rytmihäiriöitä. Äkillinen sydänpysähdys johtaa yleensä kuolemaan. Oireet tulevat esiin, kun jonkin valtimokohdan verenvirtaus on jo merkittävästi heikentynyt. Infarktissa suoni on tukossa.

– Jos sydäninfarktin oireet huomaa ajoissa ja ehtii hoitoon, voidaan tehdä pallolaajennus tai ohitusleikkaus, ja potilas pysyy hengissä. Toimenpide ei kuitenkaan paranna, vaan henkilö saa valtimotaudista elinikäisen kumppanin. Vaivaa voidaan lääkitä, mutta toimenpiteiden jälkeenkin elintavoilla on keskeinen merkitys hoidossa, Hekkala selittää.

IKÄÄNTYESSÄ RISKI KASVAA

Sepelvaltimotautia pidetään usein iäkkäiden ihmisten vaivana, koska monella on lähipiirissä seitsemänkymppinen setä tai kahdeksankymppinen täti, joka on sairastanut infarktin tai jolla on nitrot käytössä. Sydäninfarktin aiheuttama sydämen äkkipysähtyminen on kuitenkin edelleen suhteellisen yleinen työikäisten miesten keskuudessa. Valtimoiden ahtautumien voi alkaa jo nuorilla aikuisilla, joten ei kannata tuudittautua ajatukseen, että katsotaan elintavat kuntoon sitten eläkkeellä.

– Ikääntyessä naisten ja miesten sairastumisriski toki kasvaa ja varsinkin silloin, jos samalla henkilöllä on useita riskitekijöitä. Naisilla sairaus yleistyy vasta menopaussin jälkeen, koska estrogeeni suojaa ahtautumien syntymiseltä. Toisaalta vaihdevuosien jälkeen naisille kertyy usein liikakiloja, jotka lisäävät diabetekseen sairastumisen ja verenpaineen kohoamisen riskiä. Naiset sairastuvat usein kymmenisen vuotta miehiä myöhemmin. Kaikenikäiset voivat liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla siirtää valtimotaudin kehittymistä, Hekkala sanoo.

VAARATEKIJÄT TUNNETAAN

Valtimotaudin syntymiseen vaikuttaa monta tekijää. Selviä vaaratekijöitä ovat tupakointi, verenpaine, diabetes ja LDL-kolesteroli, jotka rasittavat verisuonia. Näin ravinnolla, kuten rasvan laadulla ja kuitujen määrällä, on merkitystä taudin ehkäisyssä. Perusterveellinen ruoka, jossa on pehmeitä rasvoja, runsaasti vihanneksia ja kalaa, suojaa valtimoita. Tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettaminen on erityisen tärkeää. Tähän saa apua nikotiinikorvaustuotteista ja lääkevalmisteista.

– Ylipaino ja keskivartalolihavuus ovat haitallisia niin verisuonille kuin sydämellekin. Ne vaikuttavat myös verenpaineeseen ja kakkostyypin diabeteksen syntymiseen. Kannattaakin hankkia verenpainemittari paineen seuraamiseen. Kotimittarit ovat nykyään hyvin luotettavia.

– Geeniperimälläkin on merkitystä, koska toisilla sairaus kehittyy, vaikka on kiinnittänyt huomiota ravintoon ja liikkunut runsaasti. Valtimoterveydestä puhuttaessa usein unohdetaan, kuinka tärkeää on huolehtia suun terveydestä, sillä suun tulehdukset saattavat ylläpitää kehon matala-asteista tulehdusta, Hekkala muistuttaa.

Hän toteaa, että stressi, kuten pitkäaikainen kuormitus työ- tai perhe-elämässä, lisää sairastumisen riskiä. Tämä selittää osaltaan työikäisten yllättävät infarktit. Myös masennuksella on vaikutusta verisuonten ja sydämen hyvinvointiin.

– Liikunta suojaa sydäntämme ja vaikuttaa myös suoraan aivoterveyteen. Kuntoilun ei tarvitse olla erityisen rankkaa, vaan reipas kävelykin riittää. Liikuntaa pitäisi mielellään harjoittaa kuitenkin päivittäin. Liikunta lisää sydämen pienten hiussuonien kasvua. Eräissä uusissa hoidoissakin tavoitellaan sitä, että vaikean sydäninfarktin jälkeen sydänlihaksen verisuonia voitaisiin kasvattaa uudelleen ja parantaa näin verenkiertoa. Suuret valtimot eivät uusiudu.

Sepelvaltimotaudille tyypilliset riskitekijät vaikuttavat myös aivojen verisuoniin ja aiheuttavat aivoverenkiertohäiriöitä, joista voi seurata aivoinfarkti, kun aivot eivät saa happea veren mukana.

KARTOITUS VASTA OIREISELLE

Elintapojen haltuun ottamisella pystyy parhaiten tukemaan valtimoterveyttä. Valtimosairauksien ehkäisyn yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin tunnistaa henkilöt, joilla on suuri sairastumisen vaara ja jotka erityisesti hyötyvät yksilöllisesti suunnitelluista elintapamuutoksista.

Hekkala toteaa, että valtimoiden kuntoa ei voi arvioida esimerkiksi verikokeella. Valtimokartoitus on ajankohtainen vasta sitten, jos oireita ilmaantuu.

– Tutkimukseen on tarjolla kuvantamismenetelmiä. Esimerkiksi sepelvaltimoiden tietokonetomografia näyttää, onko valtimoissa rasvoittumapesäkkeitä ja kalkkia. Rasitustesti oli ennen yleinen tapa selvittää sepelvaltimoiden tilannetta, mutta sitä ei käytetä enää niin paljon, koska tulokset eivät aina ole yksiselitteisiä.

Sydäninfarktin tai vakavan aivoverenkiertohäiriön sairastuvuusriskiä voi arvioida prosentteina esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla. Laskuriin tarvitaan verenpaine- ja kolesteroliarvot.