Yökasteluun kannattaa puuttua

Suomessa on kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria, jotka heräävät öisin siihen, että vuodevaatteet ja yöpuku ovat läpimärkiä. Yökastelun hoitoa on syytä harkita viidestä ikävuodesta alkaen.

Yökastelu on joissakin perheissä jokaöinen vaiva, kun taas toisilla lapsilla sitä esiintyy vain silloin tällöin. Koulun aloittaneista vielä muutama prosentti kastelee. Vaiva voi joskus jatkua teini-ikään saakka.

Pikkujätin erikoislääkäri, dosentti Erik Qvistin mukaan tytöt oppivat kuivaksi keskimäärin aikaisemmin kuin pojat, ja erityisesti myöhemmällä iällä kastelu on yleisempää pojilla. Yökastelun hoitoa on syytä harkita viidestä ikävuodesta alkaen.

– Alle viisivuotiaat eivät yleensä ole vielä kypsiä hoitoon, ja lääkehoitokin on sallittu vasta yli viisivuotiaille. Toisaalta on muistettava, että nuorempikin lapsi on syytä tutkia, jos hän alkaa pitkän kuivan kauden jälkeen kastella uudelleen. Sen sijaan päiväkasteluongelmiin on syytä puuttua jo aikaisemmin, Qvist neuvoo.

Yökastelun hoitoon liittyy monia uskomuksia ja ennakkoluuloja. Erilaisilla karaistusmenetelmillä ei saada tulosta. Lasta ei esimerkiksi tule makuuttaa yötä märissä vaatteissa sängyssä oppimisen vuoksi. Yölliset herättämiset tai juomisen kieltäminen ovat myös usein turhia.

– Yökastelijat ovat keskimäärin sikeämpiunisia. He eivät herää voimakkaisiinkaan ääniin. Myöskään rakon täyttymisen tunne ei saa heitä hereille. Yökasteluun voidaan puuttua joko lääke- tai hälytinhoidolla. Qvistin mukaan molemmat tarjoavat hyviä tuloksia ja ovat turvallisia myös pitkäaikaisessa käytössä.

– Valtaosa valitsee lääkehoidon, koska kokee sen helpommaksi. Lääkemuoto on suussa sulava tabletti. Se vaikuttaa luonnollisen antidiureettisen hormonin tavoin munuaisten kautta ja vähentää virtsan kokonaismäärää, Qvist sanoo.

– Lääkehoito ei kuitenkaan vaikuta lapsen kehitykseen ja kuivaksi oppimisen prosessiin. Hälytinhoidossa sen sijaan voi tapahtua kuivaksi oppimista. Toisaalta se on lääkehoitoa vaativampaa, koska se edellyttää vanhemmilta yöllisiä heräämisiä.

Hoidon onnistuminen riippuu lapsen kypsymisasteesta. Jos kumpikaan hoito ei tuota tulosta, niitä on syytä kokeilla uudelleen lapsen varttuessa esimerkiksi puolen vuoden välein.

Teksti: Toni Perez