Hampaiden ja suun hyvä hoito kannattaa
Ei ole uutta, että hampaat pitää harjata ja hammasvälit puhdistaa säännöllisesti. Suun terveyden ja muun terveyden yhteyksistä tiedetään kuitenkin koko ajan yhä enemmän. Lahden HammasMehiläisen vastuuhammaslääkäri VIRPI HIISSA-LAMPÉN kertoo, miksi hampaita kannattaa hoitaa hyvin.
Hampaiden reikiintyminen eli karies on sairaus, joka on mahdollista saada hallintaan suun hyvällä hoidolla. Karieksen hallinnasta ilmestyi elokuussa uusi Käypä hoito -suositus, jossa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet eri ikäryhmien hampaiden ja suun hoitoon. Hammaslääkäri Virpi Hiissa-Lampén poimi neuvoista tärkeimmät:
– Olennaisinta on harjata hampaat kahdesti päivässä fluorihammastahnalla. Myynnissä on myös tahnoja, joissa ei ole fluoria. En suosittele niitä, koska hammastahna on helpoin tapa saada suuhun hampaita suojaavaa fluoria. Suuta ei kannata juurikaan huuhdella hampaiden pesun jälkeen, jotta fluori jäisi suuhun ja limakalvolle ja saisi aikaa suojata niintä. Käyttäisin suun huuhteluun korkeintaan ruokalusikallisen vettä, Hiissa-Lampén neuvoo.
Toinen tärkeä toimi on hammasvälien puhdistus, jonka tulisi olla jokapäiväistä. Sopiva väline riippuu siitä, miten tiukat hammasvälit ovat. Suuhygienistiltä saa Hiissa-Lampénin mukaan parhaat neuvot välineiden valintaan. Lankoja, lankaimia ja harjoja saa esimerkiksi apteekeista.
SOKERI ON HAITAKSI HAMPAILLE
Myös terveellinen ruokailu ja ruokailuvälit ovat mukana suosituksissa. Janoon on hyvä juoda vettä, ja jatkuvaa napostelua on syytä välttää. Kun puhutaan hampaista, terveellinen ruoka on sellaista, joka sisältää vain vähän sokeria.
– Sokeripitoisten ruokien runsas ja tiheä käyttö on haitallista hampaille, koska haitalliset bakteerit tuottavat sokereiden avulla hammasta vaurioittavia happoja. Useimmat tietävät, että karkit aiheuttavat reikiintymistä, mutta myös monissa ruuissa on sokereita, joita bakteerit pystyvät hyödyntämään, Hiissa-Lampén muistuttaa.
Illalla hampaat kannattaa harjata viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa, jotta fluori pääsee vaikuttamaan läpi yön. On parempi, että hampaiden pinnalla muhii fluori eikä bakteerikerros eli plakki.
HOITAMATON SUU ON RISKITEKIJÄ
Huono suuhygienia eli puhdistamatta ja hoitamatta jätetyt hampaat johtavat siihen, että suussa voi olla lähes koko ajan meneillään tulehdus. Tämä vaikuttaa monin tavoin haitallisesti yleisterveyteen.
– Sydän- ja verisuonitautien riski on suurempi, jos suu on jätetty hoitamatta. Hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti ylläpitää tulehdusta suussa ja lisää sairastavuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Sydänkohtauksen riski on vähintään kaksinkertainen ja aivohalvauksen riski kolminkertainen, Virpi Hiissa-Lampén kertoo.
Hoitamattomat hampaat ovat myös yksi diabeteksen riskitekijöistä. Toisaalta diabetes lisää herkkyyttä saada suun sairauksia, kuten ientulehdusta. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lapsena todetut suun tulehdukset ovat yhteydessä suurempaan vyötärönympärykseen ja korkeampaan verenpaineeseen aikuisena. Tämä merkitsee kohonnutta metabolisen oireyhtymän riskiä, joka on diabeteksen taustatekijä. On siten mahdollista, että hyvällä hampaiden hoidolla
lapsena voi vähentää sairastumisriskiä aikuisena.
YHTEYKSIÄ MUISTISAIRAUKSIIN
Tieto suun bakteeritulehdusten yhteydestä muihin sairauksiin lisääntyy jatkuvasti tutkimuksen edetessä. Muistisairauksien synty on yksi vilkkaan tutkimuksen kohde.
– Suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että suun bakteereilla ja Alzheimerin taudilla on selvä yhteys. Tiedetään, että yleinen, parodontiittia aiheuttava suun bakteeri pystyy kulkeutumaan aivoihin. Bakteeri aiheuttaa yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan hermosoluissa vaurioita, jollaisia esiintyy myös Alzheimerin taudissa, Hiissa-Lampén kertoo.
Hampaiden kiinnityskudossairaus on yhdistetty kaikkiaan 50 sairauden riskiin, myös syöpäsairauksiin, kuten haimasyöpään. Bakteerin entsyymi heikentää elimistön puolustusta ja aktivoi syöpäsolujen entsyymejä, joilla ne tunkeutuvat terveisiin kudoksiin. Parodontiitti voi aiheuttaa myös lapsettomuutta ja ennenaikaisia synnytyksiä.
– Laitoshoidossa olevilla vanhuksilla hoitamaton suu lisää keuhkokuumeen ja muiden hengitystieinfektioiden riskiä. Ehkäisevä hammashoito olisi heillekin tärkeää, mutta he pystyvät vain harvoin harjaamaan hampaitaan itse. Tämä on ongelma, joka on Käypä hoito -suosituksessakin tuotu esiin, Hiissa-Lampén toteaa.
Teksti: Maija Rauha
Kuva: Dreamstime