Hyvät, pahat antibiootit

Ilman antibiootteja emme tulisi toimeen, mutta niiden käyttö aiheuttaa myös huolta. Lastentautien erikoislääkäri, apulaisprofessori Samuli Rautava Turun yliopistosta kertoo antibioottien hyödyistä ja haitoista.

Lääkäri määrää lapselle antibioottia yleisimmin korvatulehdukseen, ihon infektioon, keuhkokuumeeseen tai virtsatietulehdukseen. Samuli Rautavan mukaan hankaluus on siinä, että pienet lapset sairastavat paljon tartuntatauteja, eivätkä antibiootit tehoa niihin kaikkiin. Antibiootit nujertavat vain bakteereja, eivät viruksia. Tavallinen flunssa on usein jonkin viruksen aiheuttama.

– Viruksen ja bakteerin aiheuttaman taudin erottaminen toisistaan alkuvaiheessa on usein vaikeaa. Nykyään pyritään välttämään turhaa antibioottien käyttöä, joten antibioottireseptiä ei kirjoiteta yhtä herkästi kuin takavuosina. Sairaita vastasyntyneitä hoitavana lääkärinä olisin kuitenkin täysin aseeton, ellei työkalupakissani olisi myös antibiootteja. Ne pelastavat jatkuvasti henkiä, hän kertoo.

– Antibiootit ovat yksi lääketieteen tärkeimmistä keksinnöistä kautta aikojen. Sen lisäksi, että ne ovat välttämättömiä tulehdustautien hoidossa kaiken ikäisillä, ne ovat mahdollistaneet myös tehokkaat leikkaus- ja syöpähoidot. Niitä ei voitaisi toteuttaa, ellei tulehduksia pystyttäisi pitämään kurissa antibiooteilla, hän jatkaa.

Tehon hiipuminen huolettaa

Antibiootit siis nitistävät bakteereja, mutta valitettavasti bakteerien luontaisiin ominaisuuksiin kuuluu muuntautumiskyky. Niistä onkin kehittynyt antibiooteille vastustuskykyisiä muotoja, joiden yleistyminen aiheuttaa huolta maailmanlaajuisesti.

– Vastustuskykyiset bakteerit pysyvät hengissä muita paremmin, joten ne rikastuvat ihmisten elimistössä, mutta myös ympäristössä ja koko yhteiskunnassa. Suomessa tilanne on vielä varsin hyvä. Olisi kuitenkin harmillista, jos antibioottien teho menetettäisiin ja vanhat infektiotaudit palaisivat, Rautava toteaa.

Tällä hetkellä voidaan valita toinen lääke, jos ensimmäinen ei tehoa. Uusia antibiootteja ei juurikaan ole näköpiirissä, joten olisi suotavaa, että nykyisten teho säilyisi mahdollisimman hyvin. Juuri tähän pyritään välttämällä antibioottien turhaa määräämistä. Antibioottien käyttö onkin vähentynyt Suomessa.

– Toinen keino vaikuttaa lääkkeiden tehon säilymiseen on rokottaminen. Rokotusohjelmaan kuuluva pneumokokkirokote ehkäisee erityisen hyvin lastenvakavampia infektioita. Influenssarokote taas suojaa influenssalta, jonka jälkitautina on usein korvatulehduk-sia ja keuhkokuumetta, Rautava kertoo.

Vatsa sekaisin antibiooteista?

Antibiootit eivät tunnista, mitkä elimistön bakteerit ovat hyviä ja mitkä taudinaiheuttajia. Siksi ne harventavat myös suoliston hyvää bakteerikantaa.

– Tiedetään, että antibiootit sekoittavat suoliston mikrobien toimintaa ainakin joksikin aikaa, ja sitä pahemmin, mitä laajempikirjoista antibioottia on käytetty. Mitä terveysvaikutuksia tästä seuraa, on monimutkaisempi kysymys, Rautava sanoo.

Antibioottikuurin aikana tai jälkeen monilla menee maha sekaisin, ja ripulitaudit ovat yleisiä. Jos suolistossa pääsee vallalle clostridium difficile -bakteeri, seurauksena on erittäin hankala ripuli. Antibioottikuureilla saattaa olla vaikutusta myös pitkäaikaissairauksien riskiin.

Myös imetys suojaa lasta tulehdustaudeilta ja auttaa pitämään antibiootit tehokkaina. Merkitystä on silläkin, että lapset opetetaan pesemään kädet kotiin tullessa ja ennen ruokailua sekä yskimään ja niistämään siten, että taudinaiheuttajat leviävät mahdollisimman vähän. Aikuisten tulee tietenkin näyttää esimerkkiä. Samalla vähenevät omatkin flunssat ja lenssut.

– Emme kuitenkaan tiedä, mikä on muna ja mikä kana. Jos paljon antibiootteja saaneilla lapsilla on muita enemmän astmaa, antibiootit ovat voineet myötävaikuttaa astman syntyyn. Toisaalta infektiotaudit, joihin antibiootit on määrätty, ovat ehkä olleet merkki astman kehittymisestä.

Probiootteja voi suositella

Kun antibioottikuuri on välttämätön, apteekista kannat-taa hankkia samalla kertaa myös probioottivalmistetta, joka suojaa vatsaa. Vai kannattaako?

– Probiootit ovat terveyteen edullisesti vaikuttavia bakteereja, joiden vaikutuksia on tutkittu paljon. On melko selvää, että tietyt probiootit ehkäisevät ja lievittävät antibioottien käyttöön liittyviä ripulitauteja. Tehokkaimpia ripulia lievittäviä probiootteja ovat lactobacillus rhamnosus GG ja saccharomyces boulardii -hiiva. Niiden käyttäminen antibioottikuurin yhteydessä on perusteltua ja niitä voi suositella, Rautava toteaa.

Rautava toivoo, että tulevaisuudessa olisi käytettävissä nykyistä parempia keinoja tunnistaa potilaat, joille antibiootit aiheuttavat haittoja sekä tehokkaita hoitoja, jotka minimoisivat haitat. Siihen asti meidän on tyydyttävä ajatukseen, että antibiootteja on käytettävä, koska ne auttavat lapsia ja aikuisia pysymään terveinä ja hengissä.

Teksti: Maija Rauha