Ikäkuulo on yleinen vaiva

Erilaiset kuuloviat ovat suomalaisten yleisempiä terveysongelmia. Jonkinasteinen kuulon alenema on yli 800 000 suomalaisella. Kuulokojeet ovat paras apu, vaikka moni vierastaa niitä edelleen.

Kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä, ja jo yli 50-vuotiailla voidaan havaita kuulon heikkenemistä.

– Työikäisistä noin 11 prosentilla on jonkinasteinen kuulovamma. Eläkeikäisistä joka kolmannella arvioidaan olevan kuulon alenemaa ja suurimmalla osalla yli 75-vuotiaista kuulo on heikentynyt, toteaa Kuuloliiton asiantuntija Anna-Maija Tolonen.

Ikäkuulo on Suomessa yleisin syy kuulon alenemiseen. Ikäkuulolla tarkoitetaan hitaasti etenevää ja symmetrisesti molemmissa korvissa esiintyvää kuulon heikkenemistä. Ikäkuulo on yhdistelmä perinnöllisten tekijöiden sekä elämän aikana saatujen melu- ja muiden vaurioiden aiheuttamaa rappeutumista sisäkorvassa, kuulohermossa ja kuuloaivokuorella.

– Kuulonalenemien määrä on kasvussa, koska väestö ikääntyy ja sen myötä myös ikäkuulo lisääntyy. Ikähuonokuuloisuus on jonkun verran perinnöllistä. Moni ikäkuuloinen muistelee, että suvussa on aiemminkin ollut huonokuuloisia. Itse voi kuitenkin yrittää ennalta-ehkäistä kuulo-ongelmia terveellisillä elämäntavoilla ja siten ettei altista itseään melulle, Tolonen muistuttaa.

SUOJAUDU MELULTA

Työperäisten meluvammojen määrä on vähentynyt, kun työlainsäädäntö on tiukentunut ja kuulonsuojaukseen
kiinnitetään enemmän huomiota kuin joskus menneinä vuosina.

– Melutöissä työnantaja tarjoaa kuulosuojaimet ja valvoo niiden käyttöä. On kuitenkin paljon työpaikkoja, jotka eivät kuulu melutöihin, mutta joissa hälyisyys voi olla merkittävä kuormittava tekijä, kuten vaikkapa päiväkodit ja koulut, Tolonen muistuttaa.

Myös avokonttoreissa on kiinnitettävä huomiota akustiikkaan ja pelisääntöihin, jottei jatkuva häly koidu ongelmaksi. Huonokuuloiselle avokonttorissa työskentely voi olla haastavaa. Tällöin huonokuuloisen työssä selviytymiseen voidaan miettiä erilaisia työn mukauttamisratkaisuja ja lisäapuvälineitä.

– Vapaa-ajan melu puolestaan on lisääntynyt, moni käyttää kuulokkeita ja kuuntelee kovalla musiikkia tai pelaa tietokoneella. Se voi altistaa kuulovaurioille, Tolonen muistuttaa.

MISTÄ KUULONALENEMAN HUOMAA

Yleensä kuulo alenee niin hitaasti, että ihminen ei itse välttämättä huomaa sitä, vaan läheiset alkavat huomautella asiasta.

– Ikäkuulossa, niin kuin useimmissa muissakin kuulovammoissa, kuulo laskee etenkin korkeilta taajuuksilta. Tämän voi huomata esimerkiksi siitä, ettei heinäsirkkojen ääni enää kuulu tai korkeat hälytysäänet lakkaavat kuulumasta. Televisiota tulee laitettua pikkuhiljaa yhä kovemmalle ja ääni alkaa tuntua muista liian kovalta.

Huonokuuloisen on vaikea saada puheesta selvää, etenkin hälyssä.

– Tiettyjä konsonantteja, kuten k,p,t,s,h, on erityisen vaikea erottaa puheesta. Huonokuuloisen on vaikeaa erottaa, onko kyseessä tuuli, huuli vai suuli. Tästä seuraavat väärinkuulemiset ja väärinkäsitykset ovat yleisiä ja kiusallisia.

Huonokuuloinen alkaa helposti vältellä tilanteita, joissa huono kuulo vaikeuttaa kommunikaatiota. Hoitamaton kuulovika saattaakin Tolosen mukaan alentaa itsetuntoa ja voi aiheuttaa eristäytymistä, masennusta ja jopa muistin heikkenemistä.

KUULOKOJE PARAS APU

Kuulontutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos joutuu pinnistelemään kuulon kanssa tai jos läheiset huomauttavat huonosta kuulosta. Kuulon tueksi paras apuväline on kuulokoje, jonka on saanut arviolta 100 000 henkilöä.

– Kuulokojeen käytöstä hyötyisi kuitenkin paljon useampi suomalainen, arviolta noin 300 000 ihmistä. Kuulokojetta vierastetaan edelleen, mutta turhaan, sillä ne ovat kehittyneet teknisesti valtavasti viime vuosina, Tolonen sanoo.

Ensimmäisen kuulokojeen hankkimiseen tarvitaan lähete sairaalan kuuloasemalle tai kuulokeskukseen joko terveyskeskuksesta tai työterveydestä. Kuulokojeet saa julkisen terveydenhuollon kautta, kun saantikriteerit täyttyvät. Kuulokojeet helpottavat kuulemista, mutta normaalikuuloiseksi ne eivät käyttäjäänsä kuitenkaan tee.

– Kuulokojeet jäävät liian usein ihmisillä pöytälaatikkoon. Niiden käyttö voi aluksi tuntua haastavalta, koska taustaäänetkin kuuluvat kovempina. Jotta niistä saa kaiken hyödyn irti, tarvitaan kärsivällisyyttä. Aivot tottuvat uuteen äänimaailmaan päivittäisen säännöllisen käytön myötä ja vähitellen kojeenkäyttäjä oppii tunnistamaan puhetta ja ympäristön ääniä entistä paremmin, Tolonen sanoo.

Kuulokojeiden lisäksi on olemassa muita kuulon apuvälineitä, jotka on tarkoitettu helpottamaan esimerkiksi puhelimen ja television kuuntelua. Lisäksi on erilaisia äänensiirtolaitteita, kuten induktiosilmukoita, jotka helpottavat kuuntelua esimerkiksi teattereissa, luentosaleissa ja kirkoissa.

Teksti: Pirkko Soininen

Kuva: Dreamstime