Kipu tuntuu ja vaikuttaa
Tuki- ja liikuntaelinten (TULE) kivut, kuten selkäkipu ja nivelvaivat, ovat työikäisten yleisimpiä kipuja. Oulun yliopiston fysiatrian professori ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kuntoutusjohtaja JARO KARPPINEN pitää tärkeänä, että kipupotilaat saavat mahdollisimman hyvin tilanteeseensa sopivan hoidon matalalla kynnyksellä. Pitkittyessään nämä vaivat aiheuttavat kärsimyksiä potilaille ja käyvät kalliiksi sekä kipeille ihmisille että yhteiskunnalle.
Kipu on yleisin lääkärissä käynnin syy ja yleisin tuki- ja liikuntaelinongelmien oire. TULE-kipu voi olla esimerkiksi yhtäkkistä selkäkipua tai pitkäaikaista ja kroonistunutta kipua, kuten nivelrikkokivut. Työikäisillä nämä vaivat heikentävät vahvasti työkykyä. Sairauspoissaolotilastoissa TULE-vaivat ja mielenterveysongelmat pitävät kärkisijoja, eikä ole harvinaista, että ne liittyvät yhteen.
Tuki- ja liikuntaelinliiton kansallisessa TULE-ohjelmassa vuosille 2020–2025 todetaan, että TULE-ongelmat aiheuttavat vuosittain yhteiskunnalle isoja kustannuksia, joita voitaisiin vähentää hyvin suunnitellulla ehkäisyllä, hoidolla ja kuntoutuksella. Karppinen on ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja.
– TULE-kivuista kärsivien tulisi saada riittävästi oikea-aikaista hoitoa ja kuntoutusta – ei liikaa, mutta ei liian vähänkään, jotta tilanne ei pitkittyisi. Liikunta on vaivojen ehkäisyssä ja hoidossa tärkeää. Jotkut voivat tarvita ensi alkuun henkilökohtaista liikuntavalmennusta, mutta tavoitteena on tilanne, jossa päivittäinen arkiliikunta olisi helppo valinta kaikille. Sen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. Käveleminen kauppaan tai pyöräily töihin on jo hyvä alku, Karppinen kannustaa.
Työterveyshuolto on avainasemassa työhyvinvoinnin kehittämisessä yleensä ja työikäisten TULE-vaivojen hoidossa erityisesti. Karppinen toivoo, että työterveyshuolto tunnistaisi mahdollisimman varhain ihmiset, joilla on kohonnut TULE-ongelmien pitkittymisen riski. Jos vielä työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö toimisi niin, että hoitopolut olisivat selkeitä ja saumattomia, paljon olisi voitettu.
HYVÄLLÄ MIELELLÄ ON MERKITYSTÄ
Melkein kaikilla on kokemusta ohimenevistä niska- ja hartiasäryistä, joihin löytyy usein apu liikunnasta ja vaihtelevista asennoista työssä. Ensisijainen TULE-kivun hoito on nykyään lääkkeetöntä hieman hankalammissakin tapauksissa. Vahvin tutkimusnäyttö on kohtuullisesta päivittäisestä liikunnasta, mutta toimiviksi todettujen keinojen valikoimaan kuuluvat myös fysioterapia, hieronta, jooga, mindfulness-harjoitteet ja akupunktio. Toki lääkkeitäkin usein tarvitaan. TULE-vaivojen ennaltaehkäisyä on kaikki, mikä edistää jaksamista ja työstä palautumista ylipäätään.
– Esimerkiksi nukkuminen on tosi tärkeää. Huonosti nukuttu yö vahvistaa monilla selvästi kivun tuntemuksia. Monipuolinen ja riittävä ravinto edistää työstä ja yleensäkin rasittavammasta kuormituksesta palautumista. Tärkeää olisi sekin, ettei vatvottaisi työasioita liikaa vapaa-aikana. Miellyttävä tekeminen, joka vie ajatukset muualle, parantaa työtehoa huomattavasti, Karppinen toteaa.
Kun suomalaisessa tutkimuksessa seulottiin monipaikkaisen selkäkivun kokemisen todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä, esiin nousivat muun muassa työn kuormittavuus, matala koulutus, työttömyys ja psykologiset tekijät kuten masentuneisuus ja ahdistus. Naiset olivat herkempiä kokemaan kipua kuin miehet. Miehillä muun muassa matalat tulot liittyivät kipuihin selvemmin kuin naisilla. Kivun kokemiseen vaikuttaa siis koko elämäntilanne.
PIENIN ASKELIN KOHTI PAREMPAA
Masennus ja kipu kulkevat usein käsi kädessä, ja ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Jos kipeästä selästä ei löydy selvää vikaa tai ihminen saa kuulla, että olkapään kuntoutus kivuttomaksi kestää vähintään vuoden, mieli vetää helposti matalaksi. Toisaalta masentuneena ja ahdistuneena kivut tuntuvat kovemmilta kuin muulloin. Kenen tahansa kohdalle voi osua tilanne, johon sopeutuminen on vaikeaa.
– Pahaa mieltä ei aina ole mahdollista välttää. Moni kipupotilas kokee ahdistusta joko työ- tai kotiasioista. Aina hän ei pysty edes erittelemään, mistä ahdistus johtuu. Toisinaan taas on selvää, mistä jaksamisen heikkeneminen johtuu. Esimerkiksi suru läheisen poismenon takia voi ilmetä monin tavoin, ja tilanteesta toipuminen voi kestää pitkään, Karppinen muistuttaa.
Niin pitkittyneessä selkäkivussa kuin muissakin vaikeissa tilanteissa auttaa Karppisen mukaan usein, jos edes johonkin hyvinvoinnin osa-alueeseen on mahdollista puuttua. Esimerkiksi unen laadun parantaminen voi vähentää kokonaiskuormitusta ja kääntää tilanteen kohti parempaa. TULE-vaivojen hoito vaatii usein kärsivällisyyttä.
– Kipuun kannattaa aina etsiä tukea varhaisessa vaiheessa, jolloin siihen vaikuttaminen on helpointa. Tämä pätee kaikkiin kipuihin. Valitettavasti lääkäri ei voi aina luvata, että TULE-potilas paranee ennalleen tai edes että kipu loppuu. Usein on kuitenkin mahdollista päästä pienin askelin tilanteeseen, jonka kanssa ihminen pystyy elämään. Jos on esimerkiksi joutunut luopumaan juoksuharrastuksesta nivelongelmien takia, on tärkeää etsiä elämään jotakin muuta mielihyvää tuottavaa, hän jatkaa.
TAVOITTEENA UUDET HOIDOT
TULE-sairauksia ja niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä tutkitaan jatkuvasti. Parhaillaan tutkitaan esimeriksi muiden sairauksien, kuten diabeteksen, yhteyksiä TULE-vaivoihin. Diabeteksen lisäksi sydän- ja verisuonitaudit sekä mielenterveyden häiriöt lisäävät todennäköisyyttä sairastua myös tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Tästä saadaan jatkossa todennäköisesti lisää tietoa.
– Itse olen kiinnostunut TULE-sairauksien geneettisestä taustasta. Tiedetään, että alttius moniin TULE-vaivoihin on perinnöllistä. Geenien aktiivisuuteen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa jonkin verran omalla käyttäytymisellä. Esimerkiksi liikunta vaikuttaa myönteisesti ”hyvien” geenien aktiivisuuteen, Karppinen kertoo.
Karppista kiinnostaa, löytyykö suomalaisesta FinnGen-aineistosta geenejä, jotka olisivat yhteydessä TULE-ongelmiin. Näin saattaisi löytyä molekyylireittejä, joihin voisi olla mahdollista vaikuttaa uusilla lääkkeillä. Yksittäisen tutkijan voimavarat eivät yleensä riitä lääkekehitykseen, mutta Karppinen toivoo uuden tutkimustiedon olevan askel lähemmäs uusia, tehokkaampia hoitoja.
– Joskus potilaan vaiva on niin vaikea, että käytettävissä olevan hoidon teho ei riitä. Se on lääkärille paha tilanne, ja siksi etsimme uusia hoitoja jatkuvasti lääkkeettömien hoitokeinojen tueksi, Karppinen toteaa.
Teksti: Maija Rauha
Kuva: Dreamstime