Kun suolisto voi hyvin, sinä voit hyvin

Voimme tehdä yllättävänkin paljon parantaaksemme elimistömme vastustuskykyä. Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja bakteriologi PENTTI HUOVINEN toteaa, että tehokkaimmat keinot vaikuttaa oman suoliston hyvinvointiin ja sitä kautta immuunipuolustukseen ovat runsas kasvikuitujen nauttiminen ja ruokailun rytmittäminen.

Vielä 1800-luvun lopussa puolet maailman ihmisistä kuoli infektiotauteihin, nykyään enää noin kuudesosa. Tästä on kiittäminen esimerkiksi vesi- ja viemärihuoltoa, väljempää asumista, rokotuksia, antibiootteja ja mikrobien tartuntamekanismien tunnistamista.

– Nykyään länsimaissa neljä viidestä kuolemasta aiheutuu länsimaisista elintasosairauksista, joiden taustalla on useimmiten elimistön tulehdustila. Tulehdusten aiheuttajia ei toistaiseksi tarkasti tunneta, sillä mikään yksittäinen mikrobi ei sairauksia selitä, toteaa erikoislääkäri ja bakteriologi Pentti Huovinen.

On tunnettu tosiasia, että matala-asteinen tulehdus liittyy suureen joukkoon kansantautejamme, kuten sydän- ja verisuonitaudit, astma, diabetes sekä tulehdukselliset suolistosairaudet. Koska ruokavaliota on pidetty monien tulehdustautien riskitekijänä tai jopa aiheuttajana, syiden hakeminen onkin viime vuosina kohdistunut suolistoon.

– Syömämme ravinto ei ruoki ainoastaan meitä, vaan myös suolistossa eläviä bakteereja. Ravinto vaikuttaa bakteeriston lajivalikoimaan, toimintaan ja aineenvaihduntaan. Ravinnossa tapahtuneet muutokset heijastuvat suoraan suoliston bakteeristoon, Huovinen selittää.

HYVÄ PAHA BAKTEERI

Bakteeriryhmien jakaminen hyödyllisiin ja haitallisiin on Huovisen mukaan keinotekoista, koska yhtä ainoaa oikeaa suoliston bakteeristoa ei ole olemassa. Bakteerit voivat olla tilanteista riippuen joko hyödyllisiä tai haitallisia. Bakteeristo on myös jatkuvassa muutostilassa.

– Suolistossa on sekä bakteereja, jotka vaimentavat tulehdusta että bakteereja, jotka kiihdyttävät sitä. Näiden välillä pitäisi ideaalitilanteessa vallita tasapaino, Huovinen toteaa.

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että matala-asteinen tulehdus syntyy elimistössä, kun suolta suojaava limakerros ohenee riittävästi, suolen pinta menee rikki ja suolen sisältöä pääsee valumaan elimistön puolelle.

Omaa vastustuskykyään voi parantaa suojaamalla suolistoaan. Huovisella on kaksi selkeää vinkkiä siihen, miten oman suoliston vastustuskykyä voi parantaa tehokkaimmin: syömällä kasviksia ja rytmittämällä ruokailua.

KASVIKSET EHKÄISEVÄT TULEHDUSTA

– Ruokavaliosta saatava kuitu on tärkeä suolen pinnan limakerroksen hyvinvoinnille. Kuidun saanti säätelee pitkälti sen, missä kunnossa limakerros on. Näin ollen ihmisten pitäisi syödä mahdollisimman paljon kuitua ja mieluiten kasviperäisiä kuituja, eli kasviksia, marjoja ja hedelmiä, Huovinen sanoo.

Jos ihminen ei saa kasviskuitua riittävästi, suoliston bakteerit syövät suolistoa suojaavaa limakerrosta, joka pikkuhiljaa ohenee ja lopulta suoli vaurioituu. Lisäksi bakteerit tuottavat kasviskuiduista solujen rakennusaineeksi lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat elimistön solujen rakennusaineita ja energialähteitä.

Ravitsemustieteilijät ja suolistotutkijat ovat kummatkin aivan yksimielisiä sitä, että kasvisten syöminen on järkevää.

– Kuusi kourallista päivässä on edelleen hyvä nyrkkisääntö, Huovinen toteaa.

VUOROKAUSIPAASTO RAUHOITTAA

Toisekseen tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat Huovisen mukaan, että syöntirytmillä voidaan vaikuttaa vastustuskyvyn parantamiseen. Vuorokausipaasto saattaa joillakin auttaa painon hallinnassa, mutta tärkeämpää se on matala-asteisen tulehdustilan ehkäisyssä.

– Suoliston kannalta olisi hyvä, jos ihminen paastoaisi riittävän pitkän yhtäjaksoisen ajan. Tiedetään, että vähintään 14 tunnin vuorokausipaasto vähentää suoliston tulehdustilaa. Käytännössä suoliston ja vastustuskyvyn kannalta parasta olisi siis syödä esimerkiksi illalla viiden kuuden aikoihin päivällinen ja seuraavan kerran aamiainen kello 7-8 välillä aamulla, Huovinen havainnollistaa.

Immuunisolujen liikenteen on havaittu riippuvan ruokailun ja paaston välisestä suhteesta. Paaston aikana tulehdussolujen määrä suolistossa vähenee ja elimistön tulehdustila rauhoittuu.

– Vuorokausipaasto ei välttämättä sovi kaikille. On ihmisryhmiä, esimerkiksi diabeetikot, joiden pitää syödä säännöllisesti säilyttääkseen elimistönsä sokeritasapainon. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että paastoamisesta saattaa tulla tukikeino tulehdustautien ehkäisyssä ja hoidossa. Rytmittämällä omaa ruokailuaan voi siis vaikuttaa suoliston hyvinvointiin ja sitä kautta parantaa vastustuskykyään, Huovinen toteaa.

Teksti: Pirkko Soininen

Kuva: Dreamstime