Kun uni ei tule – mikä neuvoksi?

Uniongelmat lisääntyvät naisilla vaihdevuosien aikana. Jos unettomuus haittaa jokapäiväistä elämää, on syytä hakeutua lääkäriin. Uniongelmia voi ehkäistä terveillä elämäntavoilla.

Uniongelmat ovat naisilla vaihdevuosien aikana hyvin yleisiä, kaiken kaikkiaan 40–60 prosenttia naisista kärsii niistä jossain vaiheessa keski-iässä.

– Uniongelmat alkavat yleensä päälle nelikymppisenä pre-menopaussin aikana, yleistyvät vaihdevuosien aikana ja sen jälkeen tilanne yleensä tasaantuu ja naiset kokevat, että uniongelmat helpottavat. Kokonaan niistä ei moni pääse eroon silloinkaan, toteaa professori Tarja Saaresranta, joka johtaa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toimivaa Uni- ja hengityskeskusta.

TAUSTALLA MONIA TEKIJÖITÄ

– Pääasiassa uniongelmat ilmenevät unessa pysymisen vaikeutena, heräillään pitkin yötä eikä välttämättä saada enää unen päästä kiinni, Saaresranta toteaa.

Uniongelmien taustalla olevat syyt ovat moninaisia. Vaihdevuosiin liittyvät kuumat aallot ja yöhikoilu ovat yksi syy havahtua hereille, mutta eivät suinkaan ainoa, sillä taustalla voi olla muitakin tekijöitä, esimerkiksi diabetes, keuhkoahtaumatauti, astma tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä kipuja.

Kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen kilpirauhasen vajaatoiminta naisilla lisääntyy ja tämä aiheuttaa myös väsymysoireita. Jos naisella on runsaat kuukautiset, ne voivat aiheuttaa anemiaa, joka altistaa levottomat jalat -oireyhtymälle. Levottomat jalat on yleinen vaiva, joka lisääntyy yli 40-vuotiailla ja aiheuttaa unen häiriintymistä.

Sairauksien lisäksi monet psykososiaaliset tekijät voivat vaikuttaa unen laatuun. Moni elää keski-iässä työurallaan vaativia vuosia, jolloin työstressi hiipii häiritsemään unta. Elämänvaiheessa voi olla myös muita kuormittavia tekijöitä, kuten iäkkäiden vanhempien hoitoa tai murrosikäisten lasten huolia.

– Taustatekijöiden selvittäminen on monesti haastavaa. Lääkäri tekee diagnoosin ja hoitosuunnitelman haastattelun ja mahdollisen unirekisteröinnin perusteel-la, Saaresranta toteaa.

UNIAPNEA ON SYYTÄ HOITAA

Uniapnea lisääntyy naisilla huomattavasti vaihdevuosien jälkeen ja siitä puhutaankin nykyisin jo uutena kansantautina. Uniapneaa sairastaa Suomessa arviolta 350 000 ihmistä. Taustalla on naisilla usein painonnousu, joka alkaa helposti vaihdevuosien jälkeen. Kaksi kolmasosaa uniapneapotilaista on ylipainoisia.

– Naisten uniapnea jää helpommin diagnosoimatta, sillä naiset kuorsaavat ja heillä on hengityskatkoksia miehiä vähemmän. Uniapnea oireilee naisilla päiväsaikaisena uupumuksena, väsymyksenä ja saamattomuutena, Saaresranta kertoo.

Hoitamattomana uniapnea lisää huomattavasti riskiä diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, aivohalvauksiin, masennukseen ja tapaturmiin. Uniapneaa sairastavista noin kolmella neljästä esiintyy diabetesta.

Lievää uniapneaa voidaan hoitaa esimerkiksi pudottamalla painoa, välttämällä alkoholia erityisesti iltaisin, liikkumalla ja lopettamalla tupakointi sekä estämällä selinmakuuta esimerkiksi pyjaman selkämykseen kiinnitettävien tennispallojen tai kaupasta ostettavan uniapneavyön avulla. Mikäli edellä mainitut hoidot eivät riitä, hoitona käytetään leuan taakse painumista nukkuessa estävää uniapneakiskoa tai ylipainehengityslaitetta eli CPAP-laitetta, joka estää hengitysteiden kasaan painumisen unen aikana.

TERVEET ELÄMÄNTAVAT AUTTAVAT

Uniongelmia voi ehkäistä noudattamalla terveitä elämäntapoja.

– Erityisen tärkeää olisi välttää tupakkaa ja nikotiinivalmisteita, sillä tupakointi heikentää unen laatua. Iltaisin ei pitäisi nauttia kahvia tai energiajuomia ja alkoholiakin vain kohtuullisesti, jopa yksi annos alkoholia veressä nukkumaan mennessä pahentaa uniapneaa, Saaresranta toteaa.

Liikunta on luonteva keino parantaa unta, sillä se pidentää unen kestoa ja kohentaa sen laatua. Viime syksynä Uni- ja hengityskeskuksessa alkoi tutkimus ruokailurytmin vaikutuksista unen laatuun.

– Tutkimuksesta saatava tieto voi auttaa meitä selvittämään, vaikuttaako ruokailun ajoittaminen painoon ja unen laatuun, elämänlaatuun ja yleiseen vointiin. Tiedämme jo, että suoliston mikrobistolla, verenpaineella, sokeritasapainolla ja unella on yhteyksiä, mutta miten nämä yhteydet toimivat, sitä selvitämme nyt. Tutkimuksen tulokset valmistuvat parin vuoden päästä, Saaresranta kertoo.

Hengitys- ja rentoutusharjoitukset ovat hyvä keino parantaa unta lääkkeettömästi. Saaresranta vinkkaa, että Uni- ja hengityskeskuksen nettisivuilta löytyy ohjattuja hengitys- ja rentoutusharjoitusvideoita.

Säännöllinen elämänrytmi ehkäisee uniongelmia. Kun käy nukkumaan suunnilleen samaan aikaan joka ilta ja herää yhtä aikaisin, uni tulee helpommin.

– Yksi hyvä konsti on pitää huolivihkoa. Siihen kannattaa kirjoittaa pari tuntia ennen nukkumaan menoa kaikki arkea kuormittavat huolet. Kun haasteet on kirjannut vihkoon, ei alitajunta mahdollisesti syötä niitä yhtä innokkaasti unta häiritsemään.

HORMONIKORVAUSHOIDOSTA APUA

Uniongelmia ei pidä vähätellä. Jos ne heijastuvat jatkuvasti päiviin ja haittaavat toimintakykyä, kannattaa mennä lääkäriin, sillä pitkittyessään unettomuus lisää monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä sekä huonontaa työkykyä ja elämänlaatua.

– Vaihdevuosi-ikäisillä hormonikorvaushoito on ensisijainen lääkkeellinen hoitomuoto. Joissain tapauksissa mielialalääkkeistä on apua ja ne korjaavat uniongelman. Joillekin voi olla apua myös melatoniinista. Jos muita keinoja ei ole, lääkäri voi määrätä nukahtamislääkkeitä, mutta niitä ennen mietitään yleensä muita vaihtoehtoja. Hoito on yksilöllistä ja mietitään jokaisen potilaan kohdalla erikseen.

– Ja jos huonoja öitä on – ja niitä on melkein kaikilla – pitäisi rauhoittaa mielensä ja ajatella, että parempia öitä on tulossa. Vaihdevuosista selvitään ja sen jälkeen tilanne yleensä vähän helpottuu. Toivon ylläpitäminen tässäkin asiassa on ensiarvoisen tärkeää, Saaresranta rohkaisee.

Teksti: Pirkko Soininen

Kuva: Dreamstime