Terveelliset elintavat on hyvä omaksua jo lapsena

Uusimmat tilastot kertovat, että lasten ja nuorten ylipaino on yleistä, ja tiedetään, että se on yleistynyt hiljalleen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö PÄIVI MÄKI muistuttaa, että samoin on käynyt aikuisille. On vanhempien tehtävä huolehtia, että lapsen on mahdollista omaksua terveelliset elämäntavat, mutta yhteiskunta voi tukea perheitä monin tavoin.

Joka neljäs poika ja melkein joka viides tyttö on THL:n uusimman tilaston mukaan ylipainoinen tai lihava. Tieto koskee 2–16-vuotiaita. Ylipainon raja on aikuisen painoindeksiä vastaavan lasten painoindeksin eli ISO-BMI:n 25 ja lihavuuden raja 30, kuten aikuisillakin. ISO-BMI ottaa huomioon lapsen iän ja sukupuolen. Ylipainoisuus on yleisempää kouluiässä kuin alle kouluiässä.

– Niin lasten kuin aikuistenkin ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana, ja ilmiö on globaali. Jos verrataan Euroopan maita, Suomi sijoittuu keskipaikkeille. 6–9-vuotiaiden lasten ylipainoisuus on yleisintä Etelä-Euroopan maissa, kuten Kreikassa, Italiassa ja Kyproksella, Päivi Mäki kertoo.

TERVEYSRISKEJÄ ON JO LAPSILLA

Jokainen lapsi on arvokas sellaisena kuin on. Ylipainolla on kuitenkin merkitystä hyvinvoinnin kannalta, koska painon noustessa monet terveysriskit kasvavat. Mäen mukaan valtimosairauksien riskitekijöitä voidaan havaita jo lapsilla. Lihavalla lapsella voi olla korkea verenpaine tai rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Ylipaino on yhteydessä myös henkiseen hyvinvointiin.

– Ylipaino liittyy masennukseen, huonommaksi koettuun elämänlaatuun ja heikompaan itsetuntoon. Ei kuitenkaan tiedetä, mikä on syy ja mikä seuraus. Jos lasta esimerkiksi kiusataan, se voi johtaa lisääntyvään naposteluun ja lihomiseen. Toisaalta lihavaa helposti syrjitään ja kiusataan, ja häneen kohdistuu kielteisiä ennakkoluuloja. Tämä koskee yhtä lailla lapsia ja aikuisia. Me voimme kaikki vaikuttaa tähän omalla käytöksellämme, Mäki muistuttaa.

Noin 80 prosenttia lihavista nuorista on lihavia myös aikuisina. Se on huono uutinen, mutta ei väistämätön kohtalo. Jos terveellisten elämäntapojen omaksuminen onnistuu ja paino palaa normaalikäyrälle, terveysriskit palaavat ennalleen.

– Jos lihava lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä, hänen terveysriskinsä eivät ole suuremmat kuin ikätovereilla, jotka ovat olleet normaalipainoisia koko ikänsä, Mäki vahvistaa.

LIHAVUUDEN MONET SYYT

Lihavuuden yleistymiseen olisi helpompi puuttua, jos sen taustalla olisi yksi syy. Syitä on kuitenkin useita ja monen tasoisia, niin yhteiskunnallisia kuin yksilöllisiäkin. Mäen mukaan yksi selitys liittyy ruokaympäristömme muutoksiin.

– Siinä on tapahtunut iso muutos. Nykyään on vuorokauden ympäri ja joka päivä saatavana runsaasti energiaa eli kaloreita sisältäviä ruokia ja juomia, joissa on vain vähän ravintoaineita. Elintarvikkeiden ja juomien pakkauskoot ovat kasvaneet, ja niiden hinnoittelu suosii isoja pakkauksia. On edullisempaa ostaa paljon kuin vähän. Ravintoloiden annoskoot ovat niin ikään kasvaneet.

– Samaan aikaan arkiliikunta on vähentynyt ja istuva elämäntapa yleistynyt. Rakennettu ympäristö tekee liikkumattomuuden helpoksi, ja esimerkiksi hissit ja rullaportaat ovat usein näkyvämmillä paikoilla kuin portaat. Lasten ei tarvitse enää pyöräillä tai kävellä soittamaan kaverin ovikelloa, vaan he voivat kysyä puhelimella, pääseekö tämä leikkimään, Mäki luettelee.

Myös perinnöllisyydellä on osansa painon nousuun. Tunnetaan monia geenejä, jotka lisäävät lihomisen alttiutta. Perimä ei tosin selitä ylipainon yleistymistä, sillä geenimme eivät ole muuttuneet niin paljon viime vuosikymmeninä, vaan ratkaiseva vaikutus on elinympäristöllä ja elintavoilla.

VEROTUKSEN KEINOT KÄYTTÖÖN

Monitahoisen ongelman ratkaisutkin ovat monitahoisia. Hallitusohjelmassa mainitaan elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus, jolloin esimerkiksi paljon lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita verotettaisiin muita kovemmin. Mäen mukaan tästä on hyviä kokemuksia Unkarista, jossa on ollut voimassa kansanterveysvero 2010-luvulta saakka. Se on vähentänyt sokeroitujen virvoitusjuomien kulutusta ja parantanut ihmisten terveystietoisuutta. Markkinoille on myös tullut uusia, terveellisempiä tuotteita, joita korkea verotus ei koske.

– Epäterveellisten tuotteiden hinnoitteluun olisi mahdollista puuttua myös kieltämällä paljousalennukset, jolloin hinta ei enää ohjaisi ostamaan isoa pakkausta. Kasvisten hintoihin voitaisiin vaikuttaa alentamalla arvonlisäveroa, jolloin entistä useammalla olisi varaa tehdä terveellisiä valintoja, Mäki jatkaa.

Ihmisten elinympäristöön vaikutetaan myös yhdyskuntasuunnittelun avulla. Pihat, puistot ja lähiliikuntapaikat houkuttelevat parhaimmillaan eri-ikäisiä liikkumaan. Yläkoulun lähellä ei välttämättä tarvitsisi sallia pikaruokapaikkaa tai epäterveellisiä tuotteita myyvää kioskia kilpailemassa kouluruuan houkuttelevuuden kanssa.

– Kaikki päätökset tulisi arvioida sen perusteella, millainen vaikutus niillä on ihmisten terveyteen, Mäki sanoo.

AIKUISEN ESIMERKKI ON TÄRKEÄ

Vanhemmat vaikuttavat valinnoillaan ja esimerkillään monin tavoin siihen, miten lapsi liikkuu, syö ja nukkuu. Mäki ei halua syyllistää vanhempia, vaan pitää tukemista ja kannustamista hyödyllisempinä. Neuvola, koulu ja kouluterveydenhuolto ovat tässä avainasemassa.

– Kaikilla perheillä on hyviä elintapoja. Kannattaa keskittyä terveyttä edistäviin hyviin asioihin ja pyrkiä vahvistamaan niitä. Jos perheessä ei esimerkiksi ulkoilla paljon, heitä voi kannustaa löytämään mieluisan tavan liikkua. En puhuisi lasten yhteydessä lainkaan painonhallinnasta, vaan terveellisen kasvun tukemisesta. Paino on seurausta elintavoista, joihin vaikuttaa moni asia.

Varhaiskasvatus ja koulut saavat Mäeltä kiitosta lasten terveyttä edistävästä toiminnasta. Koulujen pihoilla voi nykyään tehdä muutakin kuin seisoskella, oppitunnit ovat liikunnallisempia, istumista tauotetaan ja monessa koulussa syödään sydänmerkkikriteerien mukaista ruokaa.

– Kotona lasten terveyttä tukee se, että ateriarytmistä huolehditaan, syödään yhdessä ja lapsia kannustetaan maistamaan uusia makuja. Aikuisten esimerkki on tärkeä. Ruokaa ei tulisi käyttää palkintona eikä rangaistuksena. Vanhempien tehtävä on pitää huolta, että kotiin ostetaan pääasiassa terveyttä edistäviä ruokia ja että lapsen lautasella on monipuolisesti kasviksia.

Mäki suosittelee, ettei runsaasti suolaa, rasvaa ja sokeria sisältäviä naposteltavia pidettäisi jatkuvasti kotona esillä. Sen sijaan hedelmiä olisi hyvä olla näkyvällä paikalla keittiössä tai olohuoneessa, ja jääkaappiin voi pilkkoa kasviksia välipalaksi odottamaan koulun päättymistä.

Teksti: Maija Rauha

Kuva: Dreamstime