Mielenterveys kumpuaa tasapainoisesta arjesta

Mielenterveyden perusta luodaan lapsuudessa, ja sitä tukevat tasapainoinen arki ja turvallinen kasvuympäristö.

Mielenterveyden ongelmia esiintyy kaikenikäisillä. Niitä kohtaa lähes jokainen jossakin muodossa elämänsä aikana. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kehittyminen alkaa varhain ja useimmiten monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n suunnittelija Arja Taipaleen mukaan noin kymmenellä prosentilla 5–16-vuotiaista täyttyvät jonkin mielenterveyden häiriön kriteerit. Häiriöistä noin puolet alkaa viimeistään 14-vuotiaana. Noin puolella oireilu jatkuu myös aikuisuudessa.

Lapsen mielenterveys rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, yksilön ominaisuuksien ja ympäristön vuorovaikutuksen seurauksena. Keskeisimmät sitä tukevat tekijät ovat turvallinen aikuinen sekä turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö.

– Lapsi tarvitsee elämäänsä aikuisen, joka vastaa lapsen viesteihin ja tarpeisiin luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kokemus rakastetuksi, kuulluksi, kohdatuksi ja ymmärretyksi tulemisesta on suotuisan kehityksen kannalta välttämätöntä, Taipale sanoo.

HUOMIO MYÖNTEISEEN

Se, miten lapsen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa ja läsnä, vaikuttaa vanhemman ja lapsen väliseensuhteeseen, lapselle kehittyviin vuorovaikutustaitoihin sekä lapselle muodostuvan minäkuvan myönteisyyteen tai kielteisyyteen.

Jotta vanhempi voisi tukea ja ohjata lasta tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä, on aikuisella itsellään oltava hyvät tunnetaidot. Arkipäivän ystävällisillä sanoilla, hymyllä ja halauksella on iso merkitys. Koska tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen, ajatuksiin ja ihmissuhteisiin, tulee erityistä huomiota kiinnittää iloa tuottaviin asioihin sekä keinoihin vahvistaa muita myönteisiä tunteita.

– Kiireisenkin arjen keskellä pitäisi muistaa kehua ja kiittää lasta pienistäkin asioista. Myönteisen asenteen ja ilmapiirin kautta arjen kiireetkään eivät tunnu niin kuormittavilta, Taipale toteaa.

RYTMIÄ JA RESILIENSSIÄ ARKEEN

Arjessa tarvittavia mielenterveystaitoja ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisutaidot sekä arjen ja stressin hallintataidot. Niitä harjoittelemalla voi kehittää omaa resilienssiään eli mielen joustavuuttaan. Se auttaa selviytymään vastoinkäymisistä ja stressiä aiheuttavista tilanteista.

Tasapainoinen arki tukee mielenterveyttä. Siinä on rytmiä, rutiineja ja ennakoitavuutta, mutta myös joustoa, kiireettömyyttä ja leppoisaa yhdessä oloa. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksuttuja tapoja, arvoja ja asenteita toistetaan arjessa usein myös aikuisena.

– Kun perheessä on selkeät ruokailu-, uni- ja ulkoiluajat sekä niihin liittyvät toimet, jää enemmän aikaa ja energiaa muille elämän merkityksellisille asioille sekä ongelmien ratkaisulle. Rutiinit ja rytmi tuovat myös elämänhallinnan tunnetta ja auttavat tekemään hyvinvoinnin kannalta suotuisia valintoja. Arjen rytmi ja rutiinit eivät tarkoita joustamattomuutta.

HYVÄN MIELEN RUOKAVALIO

Mielen hyvinvointia tukee myös monipuolinen ruokavalio. Vastaavasti yksipuolinen ravinto ja epäsäännöllinen ruokailurytmi heikentävät jaksamista. D-vitamiinilisää suositellaan lapsille ympärivuotisesti.

– Muiden ravintolisien käyttö voi olla tarpeen, jos ruokavalio on yksipuolinen eikä sitä ole syystä tai toisesta mahdollista monipuolistaa. Ravitsemukseen liittyvistä huolista ja mahdollisten ravintolisien käytöstä on hyvä keskustella neuvolassa tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, Taipale kehottaa.

Mielenterveyttä tukevassa ravitsemuksessa tulee kiinnittää laadun lisäksi huomiota ravinnon määrään ja siitä saatavaan energiaan. Nälkäisenä vastoinkäymisetkin voivat tuntua suuremmilta ja rakentava vuorovaiku-
tus voi olla haastavaa. Ruualla on mielen hyvinvoinnin kannalta myös toinen merkitys.

– Yhteiset ruokailuhetket perheen ja ystävien kanssa tarjoavat mukavaa yhdessäoloa, aitoa kohtaamista ja kuulluksi tulemista sekä mahdollisuuden rauhoittua arjen kiireiden keskellä.

HAE APUA AJOISSA

Taipale kannustaa hakemaan mielenterveysongelmiin apua jo varhaisessa vaiheessa. Siten voidaan ehkäistä niiden paheneminen – lievinä ne ovat usein helpompia hoitaa. Apua on haettava viimeistään, kun oireilu haittaa
arkea ja toimintakykyä tai kun lapsen kehitys ja terveys uhkaavat vaarantua.

– Kun lapsella tai nuorella todetaan mielenterveyden ongelmia, tulee myös vanhempien saada tukea. Kun vanhempi voi hyvin, myös lapsella ja nuorella on mahdollisuus voida hyvin. Siksi vanhempien tulee huolehtia myös omista tarpeistaan ja hyvinvoinnistaan.

Tukea ja apua on saatavilla matalalla kynnyksellä alle kouluikäiselle neuvolasta ja kouluikäisille lapsen tai nuoren oppilaitoksen terveydenhoitajalta, psykologilta tai kuraattorilta. Apua ja tukea saa myös omalta terveysasemalta. Keskusteluapua tarjotaan lisäksi eri järjestöjen auttavien puhelimien ja chat-palveluiden kautta.

Vaikka vanhemman merkitys lapsen mielenterveyden kehittymiselle on keskeinen, ei vanhemmalta edellytetä täydellisyyttä. Useimmiten riittää, että vanhempi yrittää aidosti parhaansa.

– Omaan epätäydellisyyteensä myötätuntoisesti suhtautuva vanhempi on lapselle arvokas esimerkki. Ajoittain on kuitenkin syytä pysähtyä pohtimaan sitä, miltä maailma näyttää lapsen silmin ja mitä lapsi
tarvitsee kehittyäkseen parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään.

MIELENTERVEYDEN SUOJATEKIJÖITÄ:

• Turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö
• Hyvät ihmissuhteet
• Hyvät tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot
• Resilienssi eli mielen joustavuus
• Riittävä ravinto, uni ja liikunta

MIELENTERVEYDEN RISKITEKIJÖITÄ:

• Turvaton kasvu- ja kehitysympäristö
• Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat
• Lapsiperheen köyhyys
• Kiusaaminen
• Sairaudet

NÄIN MIELENTERVEYSONGELMAT ILMENEVÄT:

• Ärtyisyys, levottomuus, tottelemattomuus, uhmakkuus
• Alakuloisuus, apaattisuus, ilottomuus
• Kiinnostuneisuuden väheneminen ja aloitekyvyttömyys
• Väsymys, itkuisuus, keskittymisvaikeudet
• Tunne-elämän vaikeudet, mielialan vaihtelut
• Vaikeudet sosiaalisissa suhteissa
• Uniongelmat, terveysongelmat, kuten vatsakivut • Lapsilla ongelmat saattavat näyttäytyä myös leikkimistyyleissä ja leikkien aiheissa, nuorilla päihteiden käyttönä tai muuna riskikäyttäytymisenä

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n 2020 Mielinauha -keräyksellä
kerättiin varoja mielenterveystyöhön. Kampanjakasvona oli Mikael Gabriel. MIELI ry on maailman vanhin mielenterveysalan asiantuntija- ja kansalaisjärjestö.

Teksti: Päivi Savolainen Lähde: MIELI Suomen Mielenterveys ry