Mikrobiomi kuntoon

Ravitsemustieteilijä ANU RUUSUNEN toteaa, että ravinnolla on suuri merkitys suoliston mikrobistoomme ja sitä kautta terveyteemme. Mikrobiomilla on tutkimusten mukaan iso rooli myös immuniteetin ylläpidossa.

Elimistömme mikrobit muodostavat mikrobiomin, joka on kaikilla ihmisillä omanlaisensa ja joka muokkautuu läpi elämän. Elimistössämme, kuten suolistossa, asustaa satoja jopa tuhansia erilaisia bakteereja, joiden erittämät yhdisteet vaikuttavat elimistömme toimintaan. Mikrobistomme auttaa esimerkiksi elimistön puolustusjärjestelmää tunnistamaan hyvät ja haitalliset bakteerit.

LAAJA TUTKIMUSALUE

Mikrobiomista sekä suoliston ja aivojen yhteistyöstä puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori ja ravitsemustieteen dosentti Anu Ruusunen tutkii muun muassa ravinnon, suolistomikrobiston ja mielenterveyden yhteyksiä. Mikrobiomit kiinnostavat tieteentekijöitä, ja tutkimuksen teemat ulottuvat Parkinsonin taudista tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja antibioottiresistenssiin.

– Tutkimuksissa on jo saatu selville, että mikrobiomimme koostumus ja aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat lukuisiin terveytemme osa-alueisiin. On todennäköistä, että mikrobiomilla on merkittävä rooli muun muassa immuniteettimme ylläpidossa. Kun on verrattu erilaisiin sairauksiin sairastuneiden mikrobiomia terveisiin, on niistä usein löydetty eroja. Koska näissä tutkimuksissa on harvoin otettu huomioon esimerkiksi elintapoja, kuten ruokavaliota ja liikuntaa tai lääkitystä, on haastavaa sanoa, johtuuko mikrobiomin eroavuudet ja suoliston epänormaali bakteerikanta sairauden syystä vai onko se seuraus, Ruusunen pohtii.

– Terveidenkin suolistomikrobiston koostumus ja sen aineenvaihduntatuotteiden määrät vaihtelevat, joten ei voida sanoa tarkasti, millainen on optimaalinen koostumus. Suolistomikrobiston merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille riittää vielä valtavasti selvitettävää.

APUA MASENNUKSEN HOITOON?

Ravinnon laadulla voi vaikuttaa omaan terveyteen ja mikrobiomiin. Ruusunen toteaa, että kasvis- ja täysjyvävoittoinen ruokavalio on eduksi suolistomikrobiomille. Varsinkin kuidun määrällä ja laadulla on merkitystä. Tutkimuksissa on havaittu, että runsas eläinproteiinin ja rasvan saanti ovat haitaksi myös mikrobiomille.

– On todettu, että suolistomikrobistolle hyödyllinen ruokavalio vähentää myös masennuksen riskiä. Masennuksen hoitotutkimuksissa on voitu helpottaa masennusoireita, kun ruokavaliossa on ollut runsaasti kuitua, kasviksia, täysjyväviljaa ja kalaa. Ruokavaliomuutos on aina täydentänyt muita hoitoja, eikä ole esimerkiksi korvannut terapiaa ja lääkitystä.

MIKROBISTO-SUOLI-AIVO-AKSELI

Ruusunen kertoo, että uusimmat tutkimustulokset ovat lisänneet pohdintaa siitä, miten esimerkiksi matala-asteisen tulehduksen, välittäjäaineiden tuotannon sekä HPA-akselin eli stressinsäätelyjärjestelmämme mekanismit juontavat juurensa suolistomikrobiomiin ja mikrobisto-suoli-aivo-akseliin.

– Nyt, kun olemme oppineet ymmärtämään enemmän mikrobisto-suoli-aivo-akselin toimintaa, on ollut yllättävää huomata, kuinka laaja yhteys sillä on moniin elimistön toimintoihin.

Mikrobiomilla saattaa olla merkitystä esimerkiksi matala-asteisen tulehduksen hoidossa. Vaikuttaa siltä, että suotuisa suolistomikrobiston koostumus voisi vähentää riskiä sairastua muun muassa allergioihin ja autoimmuunisairauksiin, kuten diabetekseen.

– Esimerkiksi kuitupitoinen ruokavalio nostaa hyvien bifidobakteerien määrää suolistossa ja näiden on todettu korreloivan tulehdusta estävien tai edistävien sytokiinien määrän kanssa edullisesti. Myös probiooteilla on havaittu osassa tutkimuksia vaikutuksia näiden sytokiinien määrään matala-asteisessa tulehduksessa. Suolistomikrobiston tuottamat lyhytketjuiset rasvahapot niin ikään estävät tulehdusta suolistossa, Ruusunen selittää.

Tutkijat ovat myös miettineet, millainen vaikutus mikrobiomilla on lääkekuurien vaikuttavuuteen tai antibioottien tehoon. Ruusunen arvelee merkityksen olevan kaksisuuntainen, koska mikrobistolla saattaa olla merkitystä lääkkeen vaikutukseen ja lääke voi toisaalta vaikuttaa mikrobistoon.

– On tiedossa, että antibiootit vaikuttavat mikrobiomiin. Viime aikoina on keskusteltu myös siitä, millainen merkitys PPI-lääkkeillä eli protonipumpun estäjillä ja psyykenlääkkeillä on suolistomikrobistolle. Kiinnostavaa lisätietoa saadaan aiheesta koko ajan lisää.

Periaatteessa kaikki elintavat eli ruokavalio, liikunta, uni ja stressinsäätely vaikuttavat myös suolistomikrobistoon. Probioottien roolia suolistomikrobiomissa tutkitaan ahkerasti ja selvää näyttöä onkin jo saatu esimerkiksi ripulitautien ehkäisyssä ja parantumisen nopeutumisessa.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime