Muisti pätkii – pitäisikö huolestua?

Työikäisten muistiongelmat johtuvat usein työperäisestä stressistä, mielialatekijöistä ja unettomuudesta. Kun taustalla olevat syyt saadaan hoidettua, muistikin taas pelittää. Jos loma ei korjaa tilannetta, kannattaa pysähtyä miettimään, olisiko syytä hakeutua lääkäriin.

Miten yleisiä työikäisten muistiongelmat ovat, Työterveyslaitoksen johtava psykologi ja neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen?

– Riippuu siitä, miten vakavista ongelmista puhutaan. Muistiongelmat voivat olla ohimeneviä ja lieviä tai pysyvämpiä ja vaikeampia. Kun työikäisiltä on tutkimuksissa kysytty oireista, 10–20 prosenttia terveistä vastaajista on raportoinut tiedonkäsittelyn vaikeuksista ja muistiongelmista. Ylivoimainen enemmistö ongelmista ei kuitenkaan johdu muistisairaudesta.

– Aivotkin toki ikääntyvät ja tiedetään, että ensimmäisiä lieviä tiedonkäsittelyn muutoksia nähdään jo keski-iästä alkaen. Joustava tiedonkäsittely hidastuu ja lyhytkestoisen työmuistin teho alkaa hieman laskea. Puhtaasti ikään liittyvät muutokset ovat kuitenkin hyvin lieviä, ja niiden kanssa kyllä pärjää yleensä työssä eläkeikään asti. Usein pitkän kokemuksen tuoma ammattitaito kompensoi kognitiiviset muutokset, Paajanen toteaa.

Paajanen sanoo, että muistiongelmien syyt muodostavat usein hankalasti hahmotettavan risukasan, jossa on vaikea tietää, mitkä ovat syitä ja mitkä seurauksia. Stressi esimerkiksi vaikuttaa uneen ja uniongelmat puolestaan lisäävät stressiä ja muistiongelmia.

TAUSTALLA USEIN PITKITTYNYT STRESSI

Muistin toiminta voi häiriintyä useista eri syistä: univaje tai stressi häiritsevät tiedonkäsittelyä, vaikka aivot olisivat kunnossa. Kun kuormitus poistuu, muisti toimii jälleen normaalisti. Taustalla voi olla myös fyysisiä kipuja tai työuupumusta ja masennusta, joiden aiheuttamat muistiongelmat nekin yleensä korjaantuvat, kun taustasyy saadaan hoidettua.

– Jos on paljon unohduksia ja muutosta aikaisempaan nähden, kannattaa vähintäänkin pysähtyä ja miettiä omaa tilannetta, Paajanen sanoo.

– Jos nähtävissä on, että taustalla on työperäinen stressi, on asia otettava puheeksi työpaikalla, sillä pitkittyessään työkuormitus ei ole hyvä asia. Stressi lyhytkestoisena tilana voi parantaa suoritusta, mutta pitkittynyt stressi taas tarkoittaa sitä, että stressihormonit jäävät liian ylös ja palautumista ei tapahdu. Tällainen tilanne vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen, altistaen esimerkiksi sydänsairauksille ja masennukselle. Lisäksi ylikuormitustila heikentää tiedonkäsittelyä ja toiminnanohjausta, mikä taas näkyy helposti unohduksina ja virheinä töissä, hän jatkaa.

Jos nähtävissä ei ole työstä johtuvia stressitekijöitä, voi miettiä, miten elämän perusasiat ovat kunnossa.

– Jos selkeää syytä ei tunnu löytyvän, kannattaa hakeutua työterveyslääkärille tai perusterveydenhuollon kautta tutkimuksiin. Muistivaikeuksien taustalla voi olla myös esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai vitamiinien puutostilat, jotka voidaan tunnistaa laboratoriokokein.

UNESTA HUOLEHTIMINEN TÄHDELLISTÄ

Vireystila on kaiken tiedonkäsittelyn perusedellytys. Kun ihmisen vireystila on sopivan korkealla, tarkkaavaisuus, työmuisti ja päätöksentekokyky toimivat hyvin. Heikko tai riittämätön uni on tyypillinen vireystilaa laskeva syy.

– Uni on edellytys asioiden muistiin tallentumiselle. Jos ihmisellä on univaikeuksia, seuraavan päivän vireystila laskee ja muisti voi toimia heikommin.

Univaikeuksien taustasyy kannattaa selvittää. Syynä voi olla nykyään kovin yleinen uniapnea, joka puolestaan lisää hoitamattomana merkittävästi diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, aivohalvauksien, masennuksen ja tapaturmien riskiä.

– Unen aikana aivoselkäydinneste huuhtelee glymfaattisen järjestelmän kautta aivokudosta ja pesee pois hermosolujen kuona-aineita. Tietyt kuona-aineet ovat samoja, joita kertyy aivoihin Alzheimerin taudissa.

Yksi uusi kuuma tutkimuskohde onkin selvittää voisiko tätä aivojen omaa putsausjärjestelmää tehostaa ja sitä kautta ehkäistä muistisairauteen sairastumista.

PALAUTUMISELLE VARATTAVA AIKAA

Loma on tärkeä palautumisen väline. Lomalla voi myös itse helposti tunnistaa, onko muistiongelmien taustalla työhön kytkeytyvät kuormitustekijät vai yleisempi tila.

– Jos muisti vapaa-ajalla ja lomalla toimii ihan normaalisti, on helppo tehdä se johtopäätös, että kyse ei ole ainakaan muistisairaudesta.

Paajanen itse on pitkän kesäloman kannattaja.

– Tärkeämpää kuin lomien jaksottaminen, on huolehtia siitä, että palautumiseen on mahdollisuus myös työviikon aikana ja jopa työpäivän aikana lounastauon ja mikrotaukojen muodossa.

– Jos vain paahdetaan täysillä yksitoista kuukautta ja sitten kuvitellaan, että kuukauden loma riittää palautumiseen, ollaan väärillä raiteilla. Palautuminen pitkän kuormituksen jälkeen kestää. On myös tutkittu, että jo kaksi viikkoa lomalta paluun jälkeen kuormituksen kokeminen on lomaa edeltävällä tasolla, Paajanen muistuttaa.

ELINTAVOILLA ON VAIKUTUSTA

Arviolta noin 7000 työikäisellä on muistisairaus. Sitä ei tiedetä, miksi jo työikäisille ilmaantuu muistisairauksiin johtavia solumuutoksia. Taustalla voi olla perinnöllistä alttiutta tai aivojen verisuoniperäisiä muutoksia. Noin kymmenesosa työikäisten muistisairauksista johtuu runsaasta ja pitkään jatkuneesta alkoholin käytöstä.

Muistisairauksista tiedetään, että noin 60 ikävuodesta alkaen niiden esiintyvyys tuplaantuu aina viiden vuoden välein. Eliniän kohoaminen nostaa voimakkaasti muistisairauksien kokonaisesiintyvyyttä.

– Tilanne ei ole kuitenkaan kaikilta osin niin synkkä, kuin usein näkee kirjoitettavan, sillä itse asiassa muistisairauksien ilmaantuvuus on jopa hieman laskenut. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 75-vuotiaiden joukossa on nykyään hieman vähemmän muistisairauksia kuin kaksikymmentä vuotta sitten, Paajanen kertoo ja jatkaa:

– Tämä on lupaava tutkimustulos, joka kertoo todennäköisesti siitä, että kun ihmiset ovat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota terveellisempiin elämäntapoihin, sillä on oikeasti vaikutuksia. Kun elämme terveellisemmin, myös aivot voivat paremmin.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN?

Jos muistissa tai tiedonkäsittelyssä on selvästi heikentymistä, on hyvä hakeutua tutkimuksiin.

– Muistisairauden oireet ovat moninaisia, eivätkä muistiongelmat ole välttämättä niitä oireita, jotka tulevat ensimmäisenä. Ihmisellä voi olla ongelmia hahmottamisessa, paikkojen löytämisessä, lukemisessa, puheen tuottamisessa, päätöksenteossa tai hänen luonteensa voi muuttua, Paajanen muistuttaa.

– On hyvin tavallista, että läheiset ihmiset ja esimerkiksi työkaverit huomaavat oireet, ennen kuin asianomainen itse havaitsee niitä. Tässä kohtaa olisikin tietysti ensiarvoisen tärkeää, että henkilö hakeutuisi tutkimuksiin, kun hänelle huomautetaan oireista, eikä kieltäisi asiaa.

Teksti: Pirkko Soininen

Kuva: Dreamstime