Oireileva päänahka kaipaa hoitoa

Päänahka on osa ihoamme, ja sen hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Hiukset on hyvä pestä riittävän usein, mutta miedolla shampoolla. Erikoislääkäri Laura Rehn toteaa, että monipuolinen ruokavalio ja D-vitamiini ravitsevat myös hiuspohjan hyvinvointia.

Päänahan ja hiuspohjan ongelmat ovat yleisiä, vaikka harvoin niitä ajatellaan sairauksina. Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Laura Rehn Mehiläisestä toteaa, että yleisimpiä niin naisten kuin miestenkin päänahan ongelmia ovat kutina, hilseily ja nopea rasvoittuminen.

– Päänahan ja hiuspohjan hyvinvointiin tulee kiinnittää huomioita. Oireista kannattaa huolestua, jos päänahka hilseilee voimakkaasti ja hiuksia lähtee normaalia enemmän. Päänahkaa ei suoraan voi pitää yleisen terveydentilan mittarina, mutta oireet on syytä ottaa vakavasti.

Kutinan ja hilseilyn taustalla voi olla ihosairaus, yleisimmin ne liittyvät taliköhnäihottumaan eli seborroiseen ekseemaan, hiuspohjan psoriaasiin, atooppiseen ihottumaan tai päänahan yleiseen kuivumiseen. Päänahka saattaa oireilla myös ihon punahukan eli DLE:n tai ihokeliakian takia. Kuiva päänahka ja perinteinen hilseilevä päänahka eivät siis ole sama asia, vaikka molemmissa syntyy hilsettä.

Rehnin mukaan hiuspohjan ja päänahan vaivat muuttuvat sairauksiksi, kun oireilu, kuten kutina, hilseily, rakkojen tai paiseiden ilmaantuminen, on voimakasta ja oireet ovat häiritseviä.

Hiukset ovat sarveissolukkoa, ja meillä on yleensä 100 000–250 000 hiusta. Yhden hiuksen kasvuaika on kahdesta kuuteen vuotta, jonka jälkeen se irtoaa, kun hiusnystyn toiminta hiipuu. Tilalle on tällöin jo lähtenyt kasvamaan uusi hius. Hiuksia voi irrota päivässä jopa yli sata tasaisesti eri puolilta päätä.

POIKKEAVAA HIUSTENLÄHTÖÄ

Päänahan ongelmiin liittyvät hiusten harveneminen ja kaljuuntuminen. Hiusten harveneminen voi johtua esimerkiksi perintötekijöistä, ikääntymisestä ja hormonaalisista muutoksista. Lääkehoidotkin saattavat vaikuttaa väliaikaisesti hiusten kasvuun. Lisäksi jotkut sairaudet, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa hiustenlähtöä. Hiusten harveneminen mielletään miesten ongelmaksi, mutta se on myös naisten vaiva. Jos hiukset ovat luonnostaan ohuet, näkyy harveneminen nopeammin ja selvemmin.

Rehn toteaa, että poikkeavan runsaan hiustenlähdön syynä saattaa olla pälvikalju tai arpeuttava pälvikalju, jotka molemmat ovat harvinaisia sairauksia. Pälvikaljua esiintyy vajaalla kahdella prosentilla suomalaisista jossakin elämän vaiheessa. Hän kehottaakin seuraamaan, jos hiuksia lähtee tavanomaista enemmän pidemmän aikaa tai jos hiuspohjassa on havaittavissa pälviä. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin.

– Pälvikalju on autoimmuunisairaus, jossa elimistön valkosolut kertyvät paikallisesti päänahan hiusnystyjen ympärille ja aiheuttavat tulehduksen. Pälvikaljua hoidetaan yleensä ensin kortisoniliuoksella ja tarvittaessa mietitään muita hoitokeinoja. On tärkeää selvittää, onko taustalla muita sairauksia ja saada hoidettua ne.

MIETO YLEISSHAMPOO

Monipuolinen ravinto on paitsi hyvän yleiskunnon myös hiusten ja päänahan hyvinvoinnin perusta. Rehn muistuttaakin D-vitamiinin riittävän saannin tärkeydestä. Liiallinen A-vitamiinin nauttiminen taas voi aiheuttaa hiustenlähtöä.

Hiuspohjan perushoitona on tarpeenmukainen hiustenpesu ja hiusten huolellinen huuhtelu. Rehn kehottaa välttämään voimakkaita hiustenhoitotuotteita. Mieto perusshampoo sopii kaikille.

– Jos hiuspohja oireilee, löytyy apteekin erikoisshampoista vaihtoehtoja kotihoitoon.

Apteekeista saatavat erikoisshampoot hoitavat esimerkiksi hilseilevää päänahkaa. Lääkeshampoot sisältävät muun muassa ketokonatsolia, piroktoniolamiinia tai sinkkipyritionia, joista voi olla apua hilseilyn ehkäisemisessä.

– Atoopikot saavat parhaan avun niin sanotusta rasvapesusta, jossa ennen hiustenpesua päähän levitetään vähärasvaista perusvoidetta 10–20 minuutin ajaksi. Tämän jälkeen hiukset pestään shampoolla. Toiset voivat saada apua myös ketokonatsolishampoista.

Talvella päänahka usein rasvoittuu nopeammin kuin muina vuodenaikoina, mutta Rehn suosittelee pipon tai muun päähineen käyttöä pakkasella.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi