Puhdistus tärkeää lapsen haavan hoidossa

Leikkiessä ja telmiessä sattuu ja tapahtuu. Haavat ja nirhamat ovatkin lähes päivittäisiä lapsiperheissä, ja usein puhaltaminen jo auttaa. Jos haava on syvä tai se vuotaa runsaasti, on syytä lähteä terveysasemalle tai päivystykseen. Kesällä tulee lapsen herkkää ihoa suojata myös auringolta.

Lapsen iho on ohut, joten se menee herkästi rikki kaatuessa tai vaikka paperin viillosta. TtT, hoitotyön opettaja ja sairaanhoitaja Emilia Kielo-Viljamaa toteaakin, että lapsilla yleisimpiä haavoja ovat traumaattiset, tapaturmasta johtuvat haavat. Usein haava on pinnallinen ja parantuu kotihoidossa. Myös kuuman nesteen aiheuttamat palovammat ovat tuttuja lapsiperheissä.

Näin kesän alkaessa Kielo-Viljamaa muistuttaa myös auringon aiheuttamista palovammoista. Lapsen herkkä iho palaa helposti, jos sitä ei suojata.

HAAVA PUHTAAKSI

– On ihan luonnollista, että haavoja tulee. Yleensä lasten haavat ovat pinnallisia ja hoituvat kotona. Tärkeintä on puhdistaa haava hanavedellä. Jos siinä on kiinnijäänyttä likaa, kuten hiekkaa, voi sitä yrittää kevyesti hieroa pois esimerkiksi pyyhkeellä veden valuessa. Tarvittaessa voi käyttää mietoa saippuaa. Verenvuotoa voi tyrehdyttää painamalla haavaa sideharsorullalla usean minuutin, jopa vartin ajan, Kielo-Viljamaa opastaa.

Kun haava on puhdas, siihen voi tarvittaessa laittaa laastarin tai sideharsoa suojaksi. Haavan voi myös puhdistaa vielä desinfiointiaineella. Kielo-Viljamaa ei kuitenkaan suosittele jodia sisältäviä puhdistusaineita ensisijaisesti käytettäväksi lapsilla. Sidokset eivät saa olla tiukkoja tai hautovia. Kun haava on arpeutunut, voi suojan jättää pois.

Haava saattaa erittää alkuvaiheessa hieman kirkasta nestettä, mikä kuuluu asiaan. Jos erite muuttuu paksuksi ja kellertäväksi, haava punoittaa, on turvonnut ja kuumottaa, ovat nämä merkkejä tulehduksesta. Tällöin on syytä lähteä käymään terveysasemalla tai päivystyksessä.

– Pieni kosteus haavassa edistää paranemista. Jos haava on kuiva, voi ympäröivää ihoa varovasti kosteuttaa kosteusvoiteella. Sidokset pitää vaihtaa vähintään kerran päivässä ja seurata, ettei haava tulehdu. Jos haava on kipeä, voi lapselle antaa parasetamolia kipulääkkeenä, Kielo-Viljamaa sanoo.

Kotona onkin hyvä olla valmiina desinfiointiainetta, hydrokortisonivoidetta, laastareita ja sideharsoa sekä kierresidosta, jolla saa sidoksen pysymään raajojen haavoissa. Kipulääkkeeksi sopii parasetamoli. Myös puhtaita pinsettejä tarvitaan, kun haavasta poistetaan vaikkapa tikkuja. Isoja lasinsirpaleita ei kannata itse poistaa, koska se voi aiheuttaa runsasta verenvuotoa.

LÄÄKÄRIIN TARVITTAESSA

Lääkärissä käynnin vaativat usein myös päänalueen haavat, koska niistä tulee runsaasti verta. Lisäksi syvät, runsaasti vuotavat, ihon lävistäneet viilto- tai pistohaavat on hyvä näyttää lääkärille tai hoitajalle. Kielo-Viljamaa muistuttaa, että lääkäriin tulee lähteä ajoissa, koska yleensä kuuden tunnin jälkeen ei haavaa enää voida ommella.

– Jos haava on iso tai se vuotaa runsaasti, on tarpeen ommella tai liimata. Myös kasvojen alueen haavat on hyvä hoitaa lääkärissä, ettei jää pahoja arpia.

Eläinten puremiin tulee suhtautua vakavasti. Kielo-Viljamaa suosittelee, että puremasta aiheutunut haava hoidetaan aina terveysasemalla tai päivystyksessä. Puremat tulehtuvat helposti, koska eläimen hampaista on voinut siirtyä bakteereja haavaan. Tällöin saatetaan tarvita myös antibioottikuuri. Tähän aikaan vuodesta on syytä tarkistaa, että lääkekaapista löytyy kyypakkaus, jonka kortisonitabletteja voi antaa ensiavuksi kyynpuremaan.

– Jos käärme pääsee puremaan lasta, on välittömästi lähdettävä lääkäriin.

PALOVAMMAT VIILENNETÄÄN

Lasten touhutessa sattuu haavereita myös kuumien nesteiden kanssa, joten palovammojenkin hoitoon on syytä varautua. Kielo-Viljamaa korostaa alkuvaiheen viilennyksen merkitystä. Palanut kohta tulee laittaa viileän, muttei kylmän veden alle noin kahdeksikymmeneksi minuutiksi. 15 astetta on hyvä lämpötila, mutta jos kyseessä on vauva, tulee veden olla lämpimämpää.

Tarkoitus ei ole palelluttaa palanutta kohtaa.

– Viilennys pysäyttää palovamman etenemisen. Jos palanut kohta on iso, esimerkiksi lapsen kämmentä suurempi alue, on hyvä lähteä terveysasemalle tai päivystykseen. Jos kyse on ollut tulipalosta, pitää varmistaa myös, ettei kyseessä ole häkämyrkytys. Aina voi soittaa ja kysyä apua ja neuvoa, Kielo-Viljamaa muistuttaa.

Ensimmäisen asteen palovammat voidaan usein hoitaa kotona. Punoitusta voi hoitaa hydrokortisonivoiteella. Tarvittaessa kohdan voi suojata sidoksella, ettei se hankaudu. Toisen ja kolmannen asteen vammat ja laajat palovammat tulee näyttää terveysasemalla tai päivystyksessä, koska niiden paraneminen vaatii enemmän hoitoa ja seurantaa.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime