Punkkikesä tulossa

Saaristolääkärien Janne Castrén arvioi, että tulevana kesänä pusikoissa vaanii runsaasti punkkeja leudon talven takia. Rokotteesta saa suojan punkkien TBE-viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta vastaan. Bakteerin aiheuttamaa borrelioosia taas hoidetaan antibiooteilla.

Aurinkoinen kevätsää houkuttelee ulos, ja koronatilanteen takia lenkkeilijöitä vaeltaa metsissä ja lenkkipoluilla ehkä aiempaakin enemmän. Kesällä moni suuntaa omalle tai vuokramökille ja saaristossa asuvia sukulaisiakin on tarkoitus käydä tapaamassa. Viime vuosina puutiaisista eli punkeista on tullut harmillinen kesäkiusa. Punkit ovat levinneet Suomessa jo lähes koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Saaristolääkärien johtava lääkäri Janne Castrén kertoo pahimman tilanteen olevan rannikkoseudulla ja saaristossa. Punkkiaika alkaa huhtikuussa ja jatkuu marraskuuhun.

– Riskialueita tulee joka vuosi lisää. Jos liikkuu luonnossa TBE:n riskialueilla sekä paikkakunnilla, joissa on vesistöjä, kannattaa olla varuillaan. Jos puutiaisia ja puutiaisen puremia löytyy toistuvasti, on puutiaisaivokuumeelta suojaavan rokotteen ottaminen paikallaan. Varsinkin jos kulkee luonnossa, marjastaa, sienestää, kalastaa tai pelaa vaikkapa golfia. Rokotus antaa tehokkaan suojan TBE-virusta vastaan.

Castrén muistuttaa, että meneillään olevasta koronavirusepidemiasta huolimatta TBE-rokotussuojasta kannattaa huolehtia. Rokotustilanteessa on tartuntariski otettu huomioon, jonka vuoksi Punkkibussi järjestää tämän kevään ajan rokotukset Punkkibussin ulkopuolella sekä Drive-in tapaan asiakkaiden omissa autoissa Punkkibussin vieressä.

Borreliaan tehoaa antibiootti

Punkit tartuttavat kahta erityyppistä tautia eli borreliaa ja TBE:tä eli puutiaisaivokuumetta. Borreliaa voidaan hoitaa hyvin tuloksin antibiooteilla. Arvioiden mukaan borrelioosiin eli Lymen tautiin sairastuu vuosittain  6 000–8 000 ihmistä.

– Borrelioosirokotteen kehitys on edennyt ja uskoisin, että rokote saadaan markkinoille kahdesta viiteen vuoden aikana, Castrén kertoo.

Rokotteen kehittämistyö on haastavaa, koska siihen pitää saada suoja useita borrelian alalajeja vastaan.

Borrelioosia aiheuttaa Borrelia-bakteeri, jota levittää noin viidesosa puutiaisista. Vaikka punkki pääsee puremaan, se ei tarkoita, että sairastuu. Tauti tulee noin kahdelle prosentille. Borrelioositartunta havaitaan yleensä puremasta, jonka ympärillä on laaja, rengasmainen punertava ihottuma.

Castrén korostaa punkkisyynin tärkeyttä. Jos punkki saadaan irrotettua ihosta 10 tunnin sisällä, on borrelioositartunta epätodennäköinen. Jos punkki on iholla vuorokauden verran, on tartunta jo todennäköisempi. Kun bakteeri on siirtynyt pureman kautta ihoon, saa puolet tartunnan saaneista kuukauden kuluessa iholle tulehduspesäkkeen. Jos puremakohtaan ilmestyy noin kahden euron kolikon kokoinen rengasmainen ihottuma, on syytä lähteä lääkäriin, jotta antibioottihoito saadaan ajoissa käyntiin. Punkin poikaset eli niin sanotut nymfit voivat myös pudottautua itse iholta, jolloin purema saattaa jäädä huomaamatta. Rengasmaiset ihottumat kannattaa kesällä ja alkusyksystä näyttää aina lääkärille.

Punkkisyyni tulee tehdä päivittäin, ja samalla tarkastaa itsensä ja lasten lisäksi myös perheen lemmikit. Varsinkin taipeet ja karvaiset alueet on hyvä käydä läpi tarkasti. Jos iholta löytyy punkki, voi sen irrottaa apteekista saatavilla punkkipihdeillä ja puhdistaa pureman desinfiointiaineella. Puremakohtaa tulee seurata, muttei kannata mennä paniikkiin.

Punkeilta suojautuu parhaiten sopivalla vaatetuksella eli pitkähihaisella puserolla ja pitkälahkeisilla housuilla. Housujen lahkeet on hyvä sujauttaa saappaiden tai sukkien sisään. Vaaleista vaatteista punkit erottuvat tummia paremmin, joten ne on helpompi poistaa. 

Punkkirokote suojaa TBE:ltä

TBE-virukseen ei ole hoitoa, mutta sitä vastaan voi suojautua kolmivaiheisella rokotusohjelmalla ja tehosterokotteilla immuniteetin säilyttämiseksi. THL päivittää alueelliset rokotussuositukset vuosittain. Vaikka Suomessa on kohtuullisen pieni riski sairastua puutiaisaivokuumeeseen, ovat rokotussuositukset paikallaan. TBE-virus tarttuu jo muutamassa minuutissa.

Castrén toteaa, ettei yksittäinen vierailu riskialueelle vielä vaadi rokotteen ottamista, mutta pidempiaikainen oleskelu esimerkiksi saaristo- ja rannikkoalueella tai suurten järvien lähialueella vaatii jo varuillaan oloa.

Arvion mukaan meillä noin 10–30 prosentille TBEtartunnan saaneista kehittyy oireita. THL:n kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain 70–80 puutiaisaivokuumetapausta, jotka lähes kaikki vaativat sairaalahoitoa. THL on rajannut, että maksuttoman rokotteen saamiseksi henkilön on asuttava riskialueella sekä oleiltava ja liikuttava luonnossa kesällä vähintään neljä viikkoa. Maksuttoman rokotteen saavat myös esimerkiksi kaikki vakituisesti Ahvenanmaalla asuvat. Muut säännöllisesti punkkialueilla liikkujat voivat halutessaan hankkia rokotteen omatoimisesti esimerkiksi Saaristolääkärien Punkkibussissa tai yksityisillä lääkäriasemilla. Myös osa apteekeista tarjoaa rokotuspalvelua. Rokote vaatii reseptin.

– Ihmiset tietävät jo hyvin, mikä on borrelioosin ja TBE:n ero ja ymmärtävät, ettei niin sanottu punkkirokote suojaa punkeilta yleensä eikä borrelioosilta, Castrén toteaa.

Ajankohtaista tietoa: www.saaristolaakarit.fi.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi