Rokottaminen pitää terveenä
Rokotuksia luonnehditaan modernin lääketieteen ihmeiksi. Niiden avulla monien tautien, kuten isorokon ja kurkkumädän, leviäminen on saatu aisoihin. Suomessa rokotusten kattavuus on hyvä ja voimme olla ylpeitä maailman parhaisiin kuuluvasta rokotusohjelmastamme. Useimmat haluavat ottaa myös koronarokotteen.
Rokotesuoja on keskeinen osa hyvinvoinnista huolehtimista. Rokotusten ja rokotusohjelmien hyödyt ovat lääketieteellisesti kiistattomia niin itselle kuin koko yhteisölle. Suomessa rokotusten ansiosta useat taudit ja niiden jälkitaudit sekä komplikaatiot ovat nykyään hyvin harvinaisia tai ne ovat hävinneet kokonaan.
– Moneen tartuntatautiin rokotus on paras ja kustannusvaikuttavin keino ehkäistä sairastumista ja jälkitauteja. SARS-CoV-2 ei tee tähän poikkeusta. Vaikka hyvä ravitsemus, puhdas vesi ja hygieeniset ja väljät asumisolosuhteet ovat tärkeitä, eivät ne yksin pysty ehkäisemään tarttuvilta taudeilta, kuten nyt olemme nähneet covid-19-pandemiassa, ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) terveysturvallisuusosastolta sanoo.
Nohynek toteaakin, että todennäköisesti keskuudessamme jyllää jatkossakin jokin taudinaiheuttaja, jota vastaan voimme taistella parhaiten rokotusten avulla.
– Tämä johtuu myös siitä, että ihminen on omalla toiminnallaan vähentänyt biodiversiteettiä, ja hyödyntää eläimiä tavalla, joka altistaa epidemioiden syntymiselle. Erilaisia influenssaviruksia on aina pelätty ja odotettu pandemiaviruksinakin, mutta SARS-CoV-2 on esimerkki siitä, että muutkin virukset kykenevät aiheuttamaan pandemioita, Nohynek selittää.
LAAJA ROKOTUSOHJELMA
Rokottamisen avulla olemme päässeet eroon monista tarttuvista taudeista. Esimerkiksi isorokko saatiin juurittua 1970-luvulla. Hyvän rokotuskattavuuden vuoksi myös jäykkäkouristus ja kurkkumätä sekä vihurirokko ja sikotauti ovat harvinaisia. Lisäksi Hib-tauteja, kuten kurkunkannen ja aivokalvontulehdusta, esiintyy meillä hyvin vähän.
– Poliota on yritetty juuria jo muutaman kymmenen vuoden ajan, mutta siinä ei olla vielä onnistuttu. Myös tuhkarokon osalta on ollut vaikeuksia ja todennäköisesti juurimisesta joudutaan luopumaan ja keskitymme eliminaatioon.
Nohynek toteaakin, että kansallinen rokotusohjelmamme on hyvin laaja ja rokotuskattavuutemme on maailman parhaita. Tästä voimme olla ylpeitä. Hän kuitenkin toivoo, että influenssarokotteita ja papilloomavirusta vastaan annettavia HPV-rokotteita otettaisiin nykyistä enemmän. Papilloomavirus aiheuttaa muun muassa kohdunkaulan syöpää.
KORONA KURIIN KAIKKIALLA
Rokottaminen on ainoa keino myös koronaepidemian taltuttamisessa. Nohynek tähdentää, että nykytiedon mukaan koronan mRNA-rokotteet ovat erittäin tehokkaita kaikenikäisillä.
– Sitä, kuinka hyvin rokote suojaa viruksen tartuttamiselta, emme vielä tiedä. Voimme loogisesti päätellä, että jos ihminen ei sairastu, hän ei myöskään oireile eikä juurikaan levitä virusta ympärilleen, mutta SARS-CoV-2 viruksen kohdalla tiedämme, että myös oireettomana ihminen voi levittää virusta. WHO:n pääjohtajan mukaan olemme turvassa vasta sitten, kun kaikki ovat turvassa. Itse kannan huolta siitä, milloin köyhät ja keskitulotason maat saavat koronarokotteita. Epidemian sammuminen perustuu siihen, miten hyvin virus saadaan aisoihin kaikkialla maailmassa, ei vain rikkaissa maissa, Nohynek muistuttaa.
Meneillään oleva rokotusjärjestys perustuu meillä valtioneuvoston hyväksymään kansalliseen covid-19- rokotusstrategiaan. Perusterveet työikäiset ovat rokotusvuorossa näillä näkymin myöhemmin keväällä tai kesällä, riippuen siitä, miten nopeasti saamme rokotteita maahan.
– Rokotusjärjestys on tehty lääketieteellisen riskinarvion perusteella. Ei auta muu kuin odottaa omaa vuoroa, koska välistävedon mahdollisuuksia ei ole. Kun koronarokotteita tulee vapaille markkinoille reseptituotteina, tilanne muuttuu, mutta siihen menee aikaa.
LÄHES KAIKKI HALUAVAT ROKOTUKSEN
Suomessa suhtaudutaan pääosin myönteisesti rokottamiseen, vaikka epäilijöitäkin aina löytyy. THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä toteaa myös koronarokotehalukkuuden olevan meillä korkealla tasolla.
– Luottamus rokotteisiin, terveydenhuoltojärjestelmään ja -viranomaisiin on asia, joka vaikuttaa paljon siihen, haluaako ottaa rokotteen vai ei. Nykytiedon valossa tämänlainen luottamus on Suomessa yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Seisomme siis hyvällä pohjalla.
Sivelä toteaa, että rokotuspäätökseen vaikuttaa lopulta moni asia, eikä pelkästään se, että olisi vain rokottamista vastaan.
– Käytännön seikat, kuten palveluiden vaivattomuus, voivat vaikuttaa siihen, ottaako rokotteen vai ei. Täytyy muistaa, että rokotusvastaisuutta esiintyy maailmalla, esimerkiksi USA:ssa paljonkin, emmekä me elä umpiossa täällä Suomessa. Netin kautta väärä tieto leviää nopeasti. Rokotusvastaisuuteen tai -epäröintiin liittyvää riskiä ei kannata vähätellä. Tilannetta täytyy seurata ja mahdollisiin kysymyksiin vastata, hän miettii.
Lisää rokotusinformaatiota: www.thl.fi, www.rokotustieto.fi
Teksti: Johanna Pelto-Timperi
Kuva: Dreamstime