Sairastelu lisää lapsen vastustuskykyä

Lapsiperheissä on tuttua, että nuhakuumeet ja hengitystieinfektiot toistuvat usein. Taysin lasten infektiolääkäri MERJA HELMINEN toteaakin, että on ihan normaalia, jos päiväkoti-ikäinen lapsi sairastaa kymmenenkin hengitystieinfektiota vuodessa, kunhan terveitä jaksoja on aina välillä.

Tampereen seudulla oli päivystyksissä runsaasti infektioista kärsiviä lapsipotilaita keväällä, eikä tilanne rauhoittunut kesälläkään. Tays Keskus-sairaalan lasten infektioyksikön lääkäri Merja Helminen ja lasten päivystyksen sairaanhoitajat Aulikki Saarmo ja Nina Salomaa ennakoivatkin, että loppusyksy ja talvi ovat vilkasta aikaa lasten päivystyksessä sekä terveysasemilla.

Pääsyy infektioiden suureen määrään on koronarajoituksista luopuminen. Koronarajoitusten takia aikaa vietettiin kotona eikä saatu mitään tartuntoja, ja nyt, kun kontaktien määrä on kasvanut, on samassa tahdissa lisääntynyt myös sairastavuus. Varsinkin lasten hengityksen vaikeutumisen takia on tultu usein vastaanotolle, kertovat Saarmo ja Salomaa.

YLEENSÄ KOTIHOITO RIITTÄÄ

Lasten tavallisimpia infektioita ovat hengitysteiden tulehdukset eli se ihan tavallinen flunssa, johon kuuluu nuha, yskä ja kuume sekä kurkkukipu ja toisinaan myös välikorvan tulehdus.

– Vaikka hengitysteiden infektioita olisi pienellä, päiväkoti-ikäisellä lapsella kymmenenkin vuodessa, on se usein ihan normaalia. Suurin osa näistä paranee itsestään noin viikossa. Lapsi saa tartuntoja päiväkodissa ja koulussa, joten sairastumiset voivat seurata toisiaan. Tärkeintä on, että lapsi paranee infektioiden välillä, vaikka tervettä aikaa sitten kestäisikin vain muutama viikko, hänen painonsa nousee ja ruoka maistuu, Helminen toteaa.

Vanhemmat voivat ajatella, että perhe on joutunut infektiokierteeseen, kun tulehdukset toistuvat. Lääkärin näkökulmasta merkittävästä infektiokierteestä puhutaan vasta sitten, kun lapsi tarvitsee toistuvasti sairaalahoitoa esimerkiksi keuhkokuumeen takia tai hänellä on usein korvatulehduksia, jotka eivät rauhoitu antibiootilla, tai jos sairastuminen aiheuttaa kasvuhäiriöitä eikä pienen lapsen paino nouse.

– Yleensä lapsen flunssan ja kuumeen saa hoidettua kotona. Poikkeuksen tekevät pienet, alle kolmen kuukauden ikäiset vauvat, joiden kanssa pitää aina lähteä lääkärin arvioon, jos lämpö nousee 38 asteeseen.

Helminen toivoo vanhemmille myös ylähengitysteihin liittyvien korvatulehdusten kanssa jaksamista kotona yöaikaan, koska antibiootteja ei aina tarvita korvatulehduksen hoidossa ja niiden vaikutus ei tule välittömästi. Ensisijaista olisi hoitaa lapsen korvakipua tulehduskipulääkkeellä. Keskeisintä on seurata lapsen yleiskuntoa ja antaa kipulääkkeen vaikuttaa.

Infektioiden kotihoitoon Helminen suosittelee kuumetta laskevaa tulehduskipulääkettä, kuten parasetamolia. Niin vatsataudin kuin kuumeenkin yhteydessä on tärkeää huolehtia, että lapsi juo riittävästi.

Riittävä lepo ja rauha sairastaa on Helmisen mukaan lapsen etu, joka kannattaa pitää mielessä. Liian varhain kouluun tai päiväkotiin menemisestä on lapselle itselleen vain haittaa ja samalla hän voi tartuttaa muita.

VAUVAN PAIKKA KOTONA

Korona-aika on vahvistanut käsitystä siitä, että parhaiten tartunnoilta voi välttyä, kun rajoittaa kontakteja. Helminen toivookin, etteivät vanhemmat vie pieniä, alle puolivuotiaita lapsia yleisötilaisuuksiin ja kauppakeskuksiin, joissa tartuntavaara on suuri. Vauvan on hyvä olla kotona.

– Lapsi saa äidiltään raskausaikana ja syntymän jälkeen äidinmaidosta vasta-aineita. Lapsi myös alkaa kehittää vähitellen omaa vastustuskykyään, koska jokainen sairastettu tauti aikaansaa vasta-aineita. Tämän takia ensimmäinen sairastettu tauti on aina se pahin, mutta vasta-aineiden kautta vastustuskykykin paranee, Helminen tiivistää.

Vaikka hengitystieinfektiot ovat lasten yleisimpiä tulehduksia, ovat vatsataudit myös varsin tuttuja lapsiperheissä. Helminen haluaa muistuttaa, kuinka hieno asia rokottaminen on sairauksien ehkäisyssä. Esimerkiksi rotavirusrokote on poistanut lähes kokonaan vuodeosastohoitoa vaativat ripulitartunnat.

KÄDET PUHTAIKSI

Infektioiden ehkäisyssä Helminen korostaa käsihygienian merkitystä. Tämä tiedettiin jo ennen koronaa, ja nyt hän toivoo tehostuneen käsien saippuapesun jääneen osaksi arkea. Kädet tulee pestä aina kotiin tultaessa, vessassa käynnin jälkeen sekä ennen ruokailua ja ruoka-aineiden käsittelyä.

Lapsiperheen kotiapteekkiin Helminen hankkisi sairastumisten varalle tulehduskipulääkettä kuumeen laskemiseen ja kivun taltuttamiseen. Vatsatautia varten kotona tulisi olla valmiina ripulikorvausjuomia.

– Näiden lisäksi vauvaperheissä on hyvä olla nenäimuri, jolla voi imeä liman lapsen nenästä, koska he eivät osaa vielä niistää. Nenän puhtaana pitäminen on tärkeää, koska vauva hengittää nenän kautta, hän muistuttaa.

Helminen, Saarmo ja Salomaa kannustavat vanhempia etsimään tietoa infektioista ja niiden hoidosta esimerkiksi Terveyskylän lasten talo -verkkopalvelusta (www.terveyskyla.fi/lastentalo), jossa on ammattilaisten tekemää aineistoa lasten sairauksista.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime