Siitepölyallergian oireita voi helpottaa

Viidennes suomalaisista niiskuttaa ja aivastelee keväällä siitepölykauden alkaessa. Asiantuntija ANNE VUORENMAA toteaa siitepölyallergian hoituvan yleensä käsikauppalääkkeillä. Sopivimman antihistamiinin löytää kokeilemalla. Kortisonipohjaisen nenäsuihkeen käyttö kannattaa aloittaa jo ennakoiden.

iitepölyallergiset seuraavat hyvissä ajoin, millaisen ennusteen norkkolaskenta antaa tulevan kevään siitepölykaudesta. Kausi alkaa Suomessa tavallisesti jo helmi-maaliskuussa pähkinäpensaan ja lepän siitepölyn kaukokulkeumilla. Kauden alkamiseen ja siitepölyn määrään vaikuttavat myös kevään eteneminen eli lämpötila ja sateisuus.

Lääkitys käyntiin ajoissa

Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa kertoo, että siitepölyallergian esiintyvyys on pysynyt ennallaan kuluneen vuosikymmenen ajan. Siitepölyallergiasta kärsii noin 20 prosenttia väestöstä. Koivun siitepölyallergia on yleisin.

– Allergian ensioireita ovat aivastelu sekä nenän, silmien ja korvien kutina. Kun nenä vuotaa vetistä eritettä, silmät punottavat ja luomet turpoavat sekä kutisevat, on kyse allergiasta. 70 prosentilla esiintyy samanaikaisesti silmä- ja nenäoireita. Siitepölykauden aikana astmaoireet saattavat voimistua ja se voi vaikuttaa myös atooppisen ihottuman pahentumiseen, Vuorenmaa toteaa.

Koska oireet voivat olla hyvinkin voimakkaita ja arjen elämään vaikuttavia, on allergian oireita helpottava lääkitys hyvä käynnistää ajoissa.

– Kortisonipohjaisen nenäsumutteen käyttö kannattaa aloittaa ennakoiden, koska sen vaikutus on maksimissaan vasta noin viikon päästä. Allergialääkkeet, kuten antihistamiinitabletit, ovat hyvin nopeatehoisia, joten niitä ei tarvitse ottaa etukäteen. Niiden käyttö on hyvä aloittaa ensimmäisten oireiden ilmaantuessa. Monet allergikot kuitenkin käynnistävät hoidon antihistamiinitableteilla ja lisäävät nenäsuihkeet ja silmätipat oireiden mukaisesti.

Vuorenmaan mukaan lääkityksestä on tietoa, ja hoito osataan aloittaa ajoissa. Tilannetta on parantanut se, että antihistamiinitabletit ovat nopeavaikutteisia. Hänen mielestään lääkityksen aloitusta jarruttaa eniten epätietoisuus siitä, onko kyseessä allergia vaiko flunssa.

Sopiva löytyy kokeilemalla

Siitepölyallergian oireiden takia ei yleensä tarvitse mennä lääkäriin, mutta Vuorenmaa kehottaa kuitenkin lapsipotilaita hakeutumaan lääkärin vastaanotolle. Lääkärissä käynti on paikallaan myös silloin, kun oireet eivät helpotu käsikauppalääkkeillä. Jos allergikolla on astmaoireita, kuten yskää, hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta, on syytä käydä lääkärissä.

– Yleensä siitepölyallergia hoituu käsikauppalääkkeillä, mutta osa antihistamiineista vaatii reseptin. Lasten lääkityksessä tulee olla tarkkana ikärajoista.

Vuorenmaan mielestä käsikauppatuotteet ovat hyviä ja tehokkaita. Valikoima on myös laaja.

– Kannattaa muistaa, että jos jostakin antihistamiinista ei ole apua, sen voi vaihtaa toiseen vaikuttavaan aineeseen. Tutkimusten mukaan ei ole yhtä antihistamiinia ylitse muiden eli kannattaa ottaa ensin apteekista pieni määrä kokeiltavaksi ja sitten pyytää reseptillä isompi määrä, kun sopiva on löytynyt. Näin voi tehdä etenkin silloin, jos tuotetta käyttää koko siitepölykauden ajan.

Apua elämisen laatuun

Siitepölyallergia vaikeuttaa monilla arkea, koska allerginen nuha voi väsyttää, eikä yöllä saa unta tukkoisen nenän takia. Tukkoinen nenä aiheuttaa myös kuorsaamista, josta kärsii muukin perhe.

– Tukkoinen nenä vaikuttaa liikkumiseen, koska pitää miettiä, mihin aikaan päivästä menee ulos. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen on myös vaikeaa. Lisäksi sosiaalinen elämä saattaa kärsiä, kun aivastuttaa koko ajan, eikä viitsi lähteä mihinkään, koska muut saattavat tulkita aivastelun flunssaksi.

Vuorenmaan mukaan allergisen nuhan aiheuttamia oireita usein väheksytään, vaikka oireet vaikuttavat arjessa jaksamiseen.

Kevät on aktiivista matkailuaikaa. Allergikkojen on hyvä tiedostaa, että siitepölykausi alkaa eteläisemmässä Euroopassa Suomea aikaisemmin.

– Lähtiessä kannattaa tarkistaa kohdemaan siitepölytilanne, koska siellä on eri siitepölyn lähteet, kuten oliivipuut tai sypressit. Mukaan voi pakata samat allergialääkkeet, joita käyttää kotimaassakin.

Vaihtoehtona siedätyshoito

Siitepölyallergian oireita voidaan helpottaa myös
siedätyshoidon avulla. Hoitomuoto on tullut helpommaksi tablettihoidon laajennuttua heinäallergiasta myös koivuallergiaan. Aiemmin käytössä olivat vain pistokset. Siedätyshoidon tarkoituksena on kasvattaa elimistön sietokykyä allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan. Hoito kestää yleensä kolme vuotta ja vaatii sitoutumista.

– Kun siitepölyallergia iskee, moni alkaa ajatella siedätyshoitoa. Sitä ei voi kuitenkaan aloittaa siitepölykaudella, vaan vasta syksyllä kauden päätyttyä. Kauden aikana on hyvä pitää päiväkirjaa oireistaan ja lääkityksestä, jotta ne ovat hyvässä muistissa syksyllä. Mitä nopeammin siedätyshoito päästään aloittamaan syksyllä, sitä paremmin se tehoaa tulevan siitepölykauden alkaessa, kertoo Vuorenmaa.

Siedätyshoidon suunnittelee allergioihin perehtynyt lääkäri ja hoidon eteneminen vaatii seurantaa.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi