Syyhyssä pitää hoitaa koko lähipiiri

Syyhypunkin aiheuttama kutiava syyhy on yleistynyt viime vuosina. Syyhy on kiusallinen vaiva ja kutina on usein hankalinta öisin. Syyhy tarttuu helposti ja sen oireet alkavat usein vasta 3–6 viikon päästä. Koko perhe ja lähipiiri tulee hoitaa heti ja samanaikaisesti.

Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen Keski-Suomen hyvinvointialueelta ja Terveystalo Jyväskylästä toteaa, että syyhypunkki on itse vaikea havaita iholta, koska se on niin pieni. Elävä loinen tekee kuitenkin esimerkiksi sormiväleihin, ranteisiin ja jalkapohjiin kiemurtelevia käytäviä, jotka ovat silmin nähtäviä. Iholle nousee myös pieniä vesikelloja, jotka rikkoutuvat helposti, kun kutiavaa ihoa raavitaan. Oireita voi esiintyä koko vartalon alueella ja
sukuelimissä.

– Syyhy on kaikenikäisten vaiva, eikä se johdu esimerkiksi huonosta hygieniasta. Syyhypunkki tarttuu ihmisestä toiseen läheisessä ihokontaktissa tai tekstiilien välityksellä. Esimerkiksi lapset tartuttavat sitä helposti toisiinsa leikkiessään ja läheiset saavat tartunnan, kun lapsi istuu sylissä. Syyhypunkki tarttuu myös esimerkiksi
samassa sängyssä nukkuessa. Työpaikoilla syyhy ei yleensä leviä, mutta varuskunnissa tartuntoja on ollut,
Huttunen kertoo.

Huttunen kertoo syyhytartunnan alentavan elämisen laatua kutinan ja siitä aiheutuvan unettomuuden takia.

– Ajatus, että loinen asuu iholla, ei ole mukava. Syyhy on aikamoinen riesa, kun sen saa, Huttunen sanoo.

HELPOSTI TARTTUVA JA KIUSALLINEN

Huttunen toteaa syyhyn olevan iso ongelma helpon tarttuvuuden ja kutinan kiusallisuuden takia. Tartunnasta tuleekin kertoa esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa, jotta tartunnat saadaan hoidettua. Jos vaikkapa isovanhemmat ovat olleet vierailulla, kun perheenjäsenillä ei vielä ole ollut oireita, tulee heille ja muillekin kontakteille kertoa tartunnan mahdollisuudesta. Sama koskee seurustelukumppaneita. Tartunta on saattanut levitä hyvinkin monelle oireettoman jakson aikana.

Huttunen korostaa tartunnasta kertomisen tärkeyttä, jotta epidemialta vältytään. Jos syyhy pääsee esimerkiksi päiväkodissa tai vanhusten hoitolaitoksessa leviämään laajalle, voi apua saada terveydenhuollon ammattilaisilta, kuten hygieniahoitajalta.

– Täit on ovat paljon helpommin havaittavissa ja hoidettavissa kuin syyhy, joten syyhyn hoidon aloittamiseen ja laajuuteen tulee tarttua päättäväisesti. Kaikki tulee hoitaa heti, eikä vain yksi perheenjäsen kerrallaan, Huttunen sanoo.

LÄÄKITYS TEHOAA

Syyhyn oireet ovat tunnistettavia, joten terveydenhuollon henkilöstön diagnoosia ei välttämättä tarvita. Syyhyä hoidetaan ilman reseptiä saatavalla lääkityksellä, joista yleisin on permetriinivoide. Voide levitetään koko keholle ja erityisesti juuri sormien ja varpaiden väliin. Huttunen suosittelee, että oireinen henkilö ja hänen kanssaan lähikontaktissa olleet toistavat käsittelyn viikon päästä. Jos kohtaaminen on ollut satunnainen, riittää usein yksi hoitokäsittely.

Syyhy ei parane itsestään, vaan se pitää saada kuriin lääkityksen avulla, tekstiilien pesemisellä ja kodin siivouksella. Hoitamattomana syyhypunkki voi elää ihmisen ihossa pitkään ja munia tekemiinsä ihokäytäviin. Uudet loiset ovat puolestaan valmiita lisääntymään parin viikon ikäisinä.

– Valtaosassa tapauksista kaksi käsittelykertaa riittää, mutta jos syyhy ei parane odotetusti, on hyvä mennä lääkäriin, jotta hoitoa voidaan tehostaa. Voiteen lisäksi syyhyä voidaan lääkitä suun kautta otettavilla ivermektiinitableteilla tai apteekissa valmistettavalla rikkivaseliinilla. Tabletit ja rikkivaseliini vaativat reseptin. Raapiminen on saattanut aiheuttaa myös bakteeritulehduksen rikkoutuneella iholla, Huttunen sanoo.

Hoidon jälkeen oireet voivat kestää vielä kahdesta neljään viikkoa, mutta kutina alkaa vähentyä melko nopeasti.

Huttunen kertoo, että permetriinivoiteen teho on saattanut laskea viime aikoina, eikä se toimi enää kaikilla tartunnan saaneilla.

LÄÄKEVOIDE EI OLE KORVATTAVA

Permetriinivoide on aika kallista, eikä siihen saa Kela-korvausta. Huttusen mukaan korvaus olisi tärkeä, koska nyt vähävaraisissa perheissä ei välttämättä ole varaa hoitaa kaikkia perheenjäseniä, vaikka se syyhyn leviämisen estämisen kannalta olisi tarpeellista.

– Vastaanotolla olen törmännyt asiakkaisiin, joilla on vaikeuksia päästä syyhystä eroon, jos hoito ei vaikuta tai siihen ei ole varaa, Huttunen toteaa.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime