Töissä kivun kanssa

Moni ajattelee olevansa työpaikallaan ainoa, jolla on kipuja, mutta käsitys on useimmiten väärä. Suomen Kipu ry:n hankepäällikkö, työkykykoordinaattori HEIDI KROGELL toivoo lisää avoimuutta asiasta, jotta kivun ennaltaehkäisyn ja hallitsemisen keinot leviäisivät nykyistä useammille työpaikoille.

Heidi Krogell kertoo, että joka kolmannella suomalaisella työssäkäyvällä on kokemusta pitkäaikaisesta kivusta. Yleisiä työikäisten kipusairauksia ovat esimerkiksi migreeni, ärtyneen suolen oireyhtymä sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuten reumasairaudet ja niskan, olkapään ja ranteen kivuliaat vaivat. Päivittäin kipua kokee noin seitsemän prosenttia työikäisistä.

– Moni ajattelee silti olevansa työpaikallaan ainoa, jolla on kipuoireita. Kivuista pitäisi puhua enemmän, koska turhan moni sinnittelee ja pyrkii selviytymään töistään kuten ennenkin. Koko vapaa-aika voi silloin mennä kipua hoitaessa. Näin ei tarvitsisi olla, Krogell sanoo.

Kipu voi toki aiheuttaa monenlaisia haasteita työntekoon. Se voi heikentää muistia ja vaikeuttaa keskittymistä ja oppimista. Liikkuminen, kantaminen, käden ojentaminen tai pitkään jatkuva istuminen voi olla vaikeaa. Kipusairauksille on myös tyypillistä, että ne aaltoilevat: on parempia ja huonompia päiviä. Joskus tilanne vaihtelee saman päivänkin aikana.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että jokaisen työkyky vaihtelee eikä ole koko ajan täydellinen. Itseltään tai toisilta ei voi vaatia jatkuvasti sataa prosenttia, Krogell huomauttaa.

LEPO EI AINA OLE PARAS HOITO

Uusi tutkimustieto kivun luonteesta on vaikuttanut kivun hoitoon siten, että lepäämisen ei enää ajatella edistävän paranemista samalla tavoin kuin ennen. Nykytietämyksen mukaan osa-aikasairausloma edistää usein toipumista paremmin kuin tavallinen sairauspoissaolo.

Sairauspoissaololla on yhä paikkansa monen sairauden vaikeassa vaiheessa, eikä kaikkien kipua kokevien tilanne mahdollista työelämässä pysymistä. On kuitenkin monia, joiden työssäjaksamista, työssä pysymistä tai työhön paluuta olisi mahdollista tukea vahvistamalla kivun hallinnan keinoja, mukauttamalla työtä ja käyttämällä apuvälineitä.

– Tästä syystä koulutamme työnantajia ja ammattilaisia kivuista ja niiden huomioon ottamisesta Kipu ja työ kohtaavat -hankkeessa. Tarjoamme myös kurssitoimintaa työelämässä oleville kipua sairastaville. Kurssimme käyneistä 80 prosentilla usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kipuoireisiin lisääntyi, Krogell kertoo.

TIETO VÄHENTÄÄ ENNAKKOLUULOJA

Krogell kannustaa kipua sairastavia kertomaan kivuistaan työpaikalla, koska näin vältetään turhia ennakkoluuloja. Monesti työkaverit huomaavat, jos joku ei suoriudu töistään entiseen tapaan tai vaikkapa kävelee eri tavalla kuin ennen, ja alkavat arvailla muutoksen syytä. Helpottaa kaikkien oloa, kun syyt tiedetään.

– Moni arvelee, ettei työnantaja suostu työn muokkaamiseen tai apuvälineiden hankintaan, koska ne maksavat. Useimmiten tämä luulo on väärä. Kun työnantaja ymmärtää, että näillä keinoilla sairauspoissaolot vähenevät ja työssä jaksaminen paranee, asiasta päästään yleensä sopimukseen. Kustannuksia varten on mahdollista hakea työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistosta.

Työn muokkaamisesta hyötyy Krogellin mukaan usein koko työyhteisö, koska esimerkiksi työpaikan hyvä ergonomia ehkäisee kipuoireita ennalta. Kun kipua kokeva rohkaistuu levittämään jumppamaton työpaikan lattialle tai käyttämään aktivointilautaa, muut voivat seurata esimerkkiä.

PIENETKIN KEINOT VOIVAT AUTTAA

Työn muokkaamisella tarkoitetaan työtehtävien ja työympäristön sovittamista työkykyä vastaavaksi. Aina ei tarvita radikaalia muutosta tai kalliita välineitä. Jos esimerkiksi kirkas valaistus ja heijastava pöydän pinta aiheuttavat migreeniä, voidaan valoja himmentää ja pöydälle hankkia edullinen pinnoite. Teknisiä apuvälineitä on moneen lähtöön. Myös keskittymiseen on apukeinoja.

– Usein tarvitaan useita yhtäaikaisia keinoja, jotta koko työkyky saadaan käyttöön. Kipuoireisen energia voi kuitenkin mennä päivästä toiseen selviytymiseen eikä voimia jää ratkaisujen keksimiseen. Avun hakeminen kannattaa aloittaa työterveydestä. Keinot on hyvä valita työterveyden ammattilaisten ja oman esimiehen kanssa neuvotellen, Krogell
sanoo.

Suomen Kipu ry:n verkkosivuilta löytyy työn muokkauksen tarkistuslista, jota voi käyttää apuna keinoja pohdittaessa.

– Tieto ja välineet eivät kuitenkaan riitä, vaan niitä pitäisi käyttää joka päivä ja myös ennaltaehkäisevästi, jotta niistä saataisiin paras apu.

MYÖS LÄÄKKEILLÄ TÄRKEÄ ROOLI

Lääkkeet ovat tärkeä osa kivun hoitoa, vaikka ne riittävät harvoin ainoaksi hoidoksi. Etenkin akuuteissa tilanteissa kipua kannattaa lääkitä hyvin, jotta se ei muutu pitkäkestoiseksi. Akuuttiin kipuun käytetään usein eri lääkkeitä kuin pitkäkestoiseen kipuun.

– Pitkäaikaisiin kipuihin käytettävillä lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, jotka voivat tuntua hankalilta etenkin tietotyössä. Ne voivat esimerkiksi heikentää muistia. Nämä vaikutukset liittyvät kuitenkin usein vain lääkkeen aloitusvaiheeseen ja menevät ajan myötä ohi, Krogell kertoo.

Krogellin mukaan tällaisen lääkkeen aloitus voidaan hoitaa osasairauspoissaolon avulla. Toinen vaihtoehto on työtehtävien vaihtaminen esimerkiksi kahden viikon ajaksi sellaisiin, jotka eivät vaadi täydellistä muistamista.

– On hyvä muistaa, että työ myös kannattelee ihmistä. Vaikka elämä kivun kanssa voi olla varsinkin alussa raskasta, kipuun on mahdollista saada apua ja hyvä elämä kivun kanssa on mahdollista. Vaikka nyt ei pysty samaan kuin ennen, tilanne saattaa muuttua eikä ammattitaito katoa sillä välin, Krogell kannustaa.

Teksti: Maija Rauha

Kuva: Dreamstime