Tunnista päänsärky
Päänsärky voi johtua monista syistä. Osa on ohimeneviä, kuten flunssa, silmien rasitus tai niska- ja hartiaseudun lihasjumit. Kyseessä voi olla myös migreeni, jonka lääkityksen määrää lääkäri.
Päänsärky on yleistä ja melkein kaikki ovat kärsineet siitä joskus. Oikean avun löytämiseksi on tärkeää tunnistaa syyt kivun takana.
Päänsäryn aiheuttajia voivat flunssan ohella olla erityisesti jumiutuneet niska-hartiaseudun lihakset, rasittuneet silmät tai hampaiden purentavirheet. Jomotusta voivat aiheuttaa myös unenpuute, runsas älylaitteiden käyttö tai matala verensokeri. Tavallisesti päänsärky menee kotikonstein ohi. Lääkärin tutkimuksiin tulisi hakeutua, jos päänsärky on äkillistä ja kovaa tai jatkuvaa ja usein toistuvaa. Lääkäri tekee diagnoosin oireiden ja tutkimuksen avulla.
Jännityspäänsärky on yleistä. Sen taustalla saattaa olla niska- ja hartiaseudun lihasten jännitys tai henkinen kuormitus. Se ilmenee tasaisena ja puristavana päänsärkynä, joka voimistuu iltaa kohden. Särky sijaitsee useimmiten ohimolla, päälaella tai takaraivolla. Siihen voi liittyä käsien puutumista yöllä, huimausta kävellessä, päänahan kosketusarkuutta ja pahoinvointia ilman oksentelua.
ITSEHOITOTUOTTEISTA APUA
Kun päänsärky on lievää ja oireilee silloin tällöin eikä siihen liity muita oireita, apua saa itsehoitolääkkeistä. Ilman reseptiä saatavat parasetamoli- tai tulehduskipulääkkeet helpottavat kipua tehokkaasti. Itsehoitolääkkeitä voi käyttää muutaman päivän ajan. Pitkäaikaista käyttöä tulee välttää. Sen seurauksena kipu voi kroonistua särkylääkepäänsäryksi, joka alkaa aina, kun lääkkeen vaikutus loppuu. Lisäksi särkylääkkeiden jatkuva käyttö ärsyttää maha-suolikanavan limakalvoa ja voi aiheuttaa pahimmillaan mahahaavan.
Ohjeen mukaista vuorokausiannostusta ei saa ylittää. Tämä on erityisen tärkeää parasetamolin käytössä, koska sen yliannostus voi vaurioittaa maksaa. Monilla lääkkeillä on myös yhteisvaikutuksia erityisesti tulehduskipulääkkeiden kanssa. Apteekin henkilökunnalta kannattaa aina kysyä apua kipulääkkeiden käytöstä ja vaikutuksista.
Päänsärkyyn saa apua myös lääkkeettömästi. Rentouttava liikunta, unirytmin parantaminen sekä kipeän kohdan hieronta ja lämmittäminen helpottavat särkyä. Sopivat silmälasit ja työasentojen muuttaminenkin voivat ehkäistä päänsärkyä.
MIGREENI AIHEUTTAA KOHTAUKSIA
Migreenille tyypillisiä ovat kohtaukset, jotka kestävät muutamasta tunnista jopa useaan päivään. Kohtauksen voivat laukaista monet tekijät, kuten stressi tai kirkas valo.
Yleisimmät migreenityypit ovat aurallinen, auraton ja särytön migreeni. Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää jokin oire eli aura, kuten sahalaitamainen näköhäiriö tai harmaa tai kirkas alue näkökentässä. Aurattomassa migreenissä särky alkaa ilman edeltäviä oireita. Säryttömässä migreenissä esiintyy ainoastaan migreeni-auroja, mutta ei lainkaan päänsärkyä. Migreenisärky voi olla sykkivää, toispuolista, kovaa tai kohtalaista pääkipua. Lisäksi voi olla pahoinvointia ja oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä. Puhe- ja näköhäiriöiden yhteydessä on kyse aurallisesta migreenistä.
Migreeniin auttaa lepo viileässä, hiljaisessa ja pimeässä tilassa. Myös migreeniin saa helpotusta itsehoitotuotteista. Jotta ne tehoavat, kipulääkettä kannattaa ottaa heti kohtauksen alkaessa. Jos itsehoitolääkkeet eivät auta, tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi kirjoittaa reseptin migreenin täsmälääkkeisiin ja pahoinvointia helpottaviin lääkkeisiin.
Sumatriptaani on migreenin hoitoon tarkoitettu reseptilääke. Sitä saa apteekeista pienen pakkauksen ilman reseptiä, jos migreenikohtaus yllättää ja lääke on lopussa. Edellytyksenä on kuitenkin, että lääkettä on aikaisemmin hankittu lääkärin määräyksellä. Farmaseutti varmistaa asian ennen lääkkeen myyntiä ja antaa tarvittaessa lisätietoa.
Lue lisää päänsärystä:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00322
Teksti: Sirpa Peura, Apteekkari, Lähiapteekki Syke
Kuva: Dreamstime