Antibiooteilla on oma tärkeä roolinsa

Antibiootteihin liittyy paljon uskomuksia ja moni miettii myös antibioottiresistenssin vaikutuksia. Apulaisprofessori SAMULI RAUTAVA kuitenkin vakuuttaa, että antibiootit ovat edelleen yksi lääketieteen ratkaisevimmista keksinnöistä, joiden avulla pelastetaan henkiä päivittäin.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja lastentautien erikoislääkäri Samuli Rautava ei niinkään puhuisi antibiootteihin liittyvistä myyteistä, vaan toteaa, että niihin liittyy virheellisiä käsityksiä. Hän hoitaa tutkimustyönsä ohessa pääasiassa lapsipotilaita, ja toisinaan vanhemmat miettivät esimerkiksi korvatulehdusta sairastavan lapsen kohdalla antibioottien tarpeellisuutta. Aikaisemmin vanhemmat taas saattoivat toivoa, että lapsi saisi kuurin ihan vain varmuudeksi.

– Antibiootteihin suhtautumisessa on tapahtunut heilahdus toiseen suuntaan. Edelleenkin antibiootit ovat välttämättömiä tulehdustautien hoidossa niin lapsilla kuin aikuisillakin, ja ne ovat tarpeen esimerkiksi syöpäsairaiden hoidossa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Antibiootit ovat oikein käytettyinä erittäin tehokkaita ja turvallisia, Rautava toteaa.

Eniten antibiootteja määrätään Suomessa lapsipotilaille esimerkiksi korvatulehduksiin ja iäkkäille, joiden vastustuskyky on heikentynyt tulehdussairauksia vastaan.

KOHDENNETTU TEHOAA PARHAITEN

Hoidon aloittamisessa on tärkeää, että tulehduksen aiheuttanut bakteeri saadaan laboratoriotutkimuksella määritettyä tai on muuten saatu hyvä käsitys siitä, onko kyseessä bakteerin aiheuttama tauti. Näin voidaan valita oikein kohdennettu antibiootti, joka nitistää oikeita bakteereja ja suoliston omat hyvät bakteerit säilyvät paremmin.

– Nykyään vältetään hyvin laajakirjoisten antibioottien käyttöä. Ensin lääkäri tai hammaslääkäri voi määrätä laajemman kuurin, mutta jos viljelyssä saadaan selville, mistä taudinaiheuttajasta on kyse, niin lääke vaihdetaan. Vain epäselvissä tapauksissa valitaan laajakirjoinen antibiootti, Rautava selittää.

– Jos lapsipotilaalla on kyseessä lievä korvatulehdus, voidaan hyvin jäädä seuraamaan tilanteen kehittymistä eikä heti aloiteta antibioottikuuria. Rajatapaustilanteista keskustellaan vanhempien kanssa ja käydään läpi antibioottien hyödyt ja haitat.

Rautava mainitsee yhtenä antibiootteihin liittyvänä virheellisenä käsityksenä sen, että bakteerien vastustuskyvyn muodostuminen ja tehon laskeminen eli antibioottiresistenssi nähdään yksilön ominaisuutena, vaikka kyseessä on maailmalaajuinen, yhteisötason asia.

– Ei voi ajatella, että on turvassa antibioottiresistenssiltä, kun ei ole itse syönyt montaakaan kuuria. Esimerkiksi ulkomaanmatkalta voi kuitenkin saada bakteeritulehduksen, johon antibiootti ei enää tehoakaan, Rautava selittää.

KUURI ON HYVÄ SYÖDÄ LOPPUUN

Julkisuudessa on puhuttu toistuvasti myös siitä, pitääkö antibioottikuuri syödä loppuun. Rautavan mukaan määrätty kuuri on hyvä syödä ohjeen mukaan, vaikka oireet olisivatkin hävinneet. Tutkimustietoa saadaan koko ajan lisää siitä, kuinka pitkiä kuureja tarvitaan, ja niiden kesto onkin keskimäärin lyhentynyt. Hoitosuosituksia päivitetään jatkuvasti ja turhia kuureja vältetään.

– Lääkäri ja hammaslääkäri, jotka siis voivat antibiootteja määrätä, tekevät arvion tilanteen mukaan kuurin kestosta. Heillä on perusteet olemassa kuurin pituuteen. Jos kuurin jättää omatoimisesti kesken, voi siitä olla haittaa. Mahdollisesti juuri vastustuskykyisimmät bakteerit ovat vielä voimissaan, ja tauti voi uusiutua. Jatkohoidon aikana antibioottien teho voikin heiketä, sillä vastassa ovat nämä sitkeimmät yksilöt, Rautava miettii.

Antibiootit toimivat bakteereja vastaan, mutta virusperäisissä sairauksissa niistä ei ole apua.

– Ongelmana on se, että perustauti saattaa olla viruksen aiheuttama, mutta jälkitauti taas on bakteerin aiheuttama. Esimerkiksi tavallisesta flunssasta onkin kehittynyt poskiontelotulehdus, jota toisinaan tuleekin lääkitä antibiootilla. Tämä vaatii lääkärin arvioinnin.

Rautava kuitenkin muistuttaa, että antibiooteilla ei voi ehkäistä poskiontelo- tai korvatulehduksen syntymistä eikä antibiootti lyhennä flunssan kestoa.

PROBIOOTEISTA SAA APUA

Antibiootit nitistävät taudinaiheuttajabakteereja, mutta samalla tuhoutuu myös suolistossa olevaa hyvää bakteerikantaa. Onkin melko yleistä, että kuurin aikana vatsa voi mennä sekaisin ja niin sanottu antibioottiripuli saattaa vaivata. Suoliston lisäksi antibiootit vaikuttavat emättimen bakteeristoon, jolloin seurauksena voi olla hiivatulehdus.

Rautavan mukaan antibioottihoidon aikana voi käyttää probioottivalmisteita ehkäisemään ripulioireita. Varsinkin pienillä lapsilla probiooteista on saatu selvää apua.

– Probioottien vaikutusta on tutkittu paljon, ja tehokkaimpia ripulia lievittäviä probiootteja ovat Lactobacillus rhamnosus GG -bakteeri ja Saccharomyces boulardii -hiiva. Niiden käyttäminen on perusteltua, ja olen niitä suositellut esimerkiksi lapsille, joilla on aiemmin ollut ripulivaivaa antibioottikuurin yhteydessä, Rautava sanoo.

Hän toteaa, että apteekista saa hyvää opastusta valmisteista.

– Olen itse apteekissa asioidessani huomannut, että henkilökunta neuvoo antibioottien käyttöä myös kysymättä. Tämä on hyvä asia, Rautava kertoo.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime