Hikoilu on luonnollista, mutta liikahikoilu haittaa arkea

Säätelemme hikoilun avulla kehon lämpötilaa. Rasitus, stressi, helle tai geneettiset ominaisuudet voivat lisätä hikoilua. Erikoislääkäri CARL KYRKLUND toteaa, että kun hikoilu alkaa rajoittaa elämää ja aiheuttaa esimerkiksi sosiaalista haittaa, on kyseessä liiallinen hikoilu. Vaivaan on olemassa hoitokeinoja ja tuotteita.

Hikoilu on kehon luonnollinen tapa säädellä lämpötilaa ja siten välttämätön fysiologinen toiminto. Esimerkiksi kesähelteellä se on täysin luonnollista ja kuuluu elämään. 

– Hikoilu voi liittyä joihinkin sairauksiin, mutta usein liiallinen hikoilu on kuitenkin oma vaivansa. Runsas hikoilu voi olla kroonista ja alkaa jo teini-iässä. Taipumus hikoiluun saattaa olla myös perinnöllistä ja esiintyä muillakin perheenjäsenillä. Jos hikoilua on häiritsevästi esimerkiksi vain käsissä tai kainaloissa, on kyse todennäköisesti yksilöllisestä ominaisuudesta, Ihosairaalan erikoislääkäri Carl Kyrklund kertoo.

Hikoiluun yhdistettäviä sairauksia ovat esimerkiksi diabetes ja kilpirauhasen toimintahäiriöt. Usein se liittyy myös vaihdevuosioireisiin. Lisäksi jotkut lääkkeet voivat lisätä hikoilua. Liikahikoilu eli hyperhidroosi voi kuitenkin olla merkki esimerkiksi syövästä.

Kun hikoilu alkaa tuntua erityisen epämukavalta ja vaikealta hallita, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhoitoalan ammattilaisiin, koska oireita on mahdollista hillitä hoidoilla, lääkkeillä ja hikoilua vastaan kehitetyillä tuotteilla.

– Hikoilu on liiallista silloin, kun se rajoittaa ja kaventaa elämää ja aiheuttaa sosiaalista haittaa ja vaikuttaa esimerkiksi työskentelyyn. Itse ajattelen, että jos potilas kärsii hikoilusta, se on liiallista. Lääkärin vastaanotolle hakeudutaan yleensä kasvojen, kainaloiden ja käsien hikoilun takia, jotka ovat sosiaalisesti haittaavimpia, Kyrklund miettii.

HOIDOISTA SAA APUA

Tavanomaista ja liiallista hikoilua voi hillitä esimerkiksi deodoranteilla ja antiperspiranteilla sekä sopivalla vaatetuksella. Helteellä kannattaa valita kevyet ja hengittävät vaatteet. Kyrklund toteaa, ettei ruokavaliolla voi estää hikoilua. Hikoilu ei johdu huonosta hygieniasta, mutta säännöllinen peseytyminen pitää ihon raikkaana ja vähentää esimerkiksi hajuhaittoja.

– Lääkäri voi määrätä hikirauhasten toimintaa hillitseviä lääkkeitä, kuten antikolinergi-tabletteja tai -geeliä. Lääkäri voi myös kirjoittaa ex tempore reseptin alumiinikloridiliuokselle. Sitä voi levittää muuallekin kuin kainaloihin. Iontoforeesi-hoitoa käytetään käsien ja jalkaterien hikoiluun. Tässä hoidossa johdetaan matalaa sähkövirtaa veden läpi ihoon usean hoitokerran ajan, Kyrklund kertoo.

Botuliini eli botox-pistokset ovat myös osoittautuneet tehokkaiksi hikoilun hoidossa. Kyseessä ei ole esteettinen hoito, vaan botox pistetään ihoon. Hoito on KELA-korvattavaa sairaudenhoitoa. 

– Botox-hoito on turvallista ja tehokasta, ja sen vaste säilyy kuudesta yhdeksään kuukautta. Yleensä hoito annetaan kainaloihin, mutta sitä käytetään myös esimerkiksi käsien hikoiluun. 

Hikoilu voi varsinkin kehon taivealueilla aiheuttaa ihon hautumista, jolloin ihoa on hyvä huuhdella ja valita hengittäviä vaatteita. Kyrklund muistuttaa, että hikoilu pitää jalat kosteana, jolloin hautuminen saattaa lisääntyä. Tällöin tulee seurata, ettei jalkasilsa pääse yllättämään. Hautuma-alueilla voi esiintyä myös karvatuppitulehduksia.

TEHOKKAITA TUOTTEITA TARJOLLA

Esimerkiksi apteekista saatavat antiperspirantit ehkäisevät hikoilua ja voivat vaikuttaa kainalojen mikrobiomiin. Deodorantit taas peittävät hien hajua. Suihkeita ja voiteita voi käyttää kainaloiden lisäksi jaloissa ja käsissä. Kyrklundin mielestä tuotteeet voi valita omien mieltymysten mukaan.

– Joskus deodorantit voivat ärsyttää ja kuivattaa kainaloiden ihoa, jolloin valmisteen voi vaihtaa hellävaraisempaan.

Apteekeissa on tarjolla runsas valikoima itsehoitoon sopivia tuotteita ja myös herkkäihoisille suunnattuja hajusteettomia ja alkoholittomia valmisteita. Apteekin henkilökunta auttaa mielellään niiden valinnassa.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime