Muistisairaus koskettaa koko perhettä

Suomessa elää arviolta 150 000 henkilöä, joilla on diagnosoitu muistisairaus ja uusia sairastuneita tulee vuosittain yli 23 000. Merkittävä kansansairaus koskettaa vahvasti muistisairaan lisäksi perhettä ja lähipiiriä. Muistiliiton MAILIS HEISKANEN vinkkaa, että luotettavaa tietoa, ohjausta ja vertaistukea on runsaasti saatavilla myös järjestötasolta.

Muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, oireet ovat moninaisia. Ensimmäiset oireet näkyvät usein tavallisissa arjen tilanteissa: on tunne, että tavaroita katoaa tai ne löytyvät oudoista paikoista. Laskuja voi jäädä maksamatta, eikä kahvinkeitto tai pesukoneen käyttö onnistu entiseen tapaan. Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen kertoo, että viitteitä läheisen muistisairaudesta saattaa löytyä yllättävän usein myös tämän jääkaapista, jos sen sisältö on kuukaudesta toiseen sama tai se on tyhjä kauppareissujenkin jälkeen tai täynnä vanhentuneita tuotteita.

Myös kielellisiä muutoksia voi ilmetä jo varhaisessa vaiheessa. Sanat saattavat unohtua ja puhe voi katkeilla. Myös sairastuneen luonteessa voi tapahtua yllättäviä ja merkittäviä muutoksia aiempaan, esimerkiksi aggressiiviseen suuntaan. On myös yleistä, että muistisairaalla epäluuloisuus lisääntyy, tai hän vetäytyy sosiaalisista tilanteista, jos keskustelua on esimerkiksi hankalaa seurata.

– Omaisen näkökulmasta oleellista on huomata läheisessä tapahtunut muutos entiseen, oli kyseessä sitten arjen toiminnot tai luonneseikat. Jos jokin läheisen käyttäytymisessä ja toiminnallisuudessa askarruttaa, on tärkeää pysähtyä asian äärelle ja hakea apua ajoissa, Heiskanen painottaa.

AJOISSA TUTKIMUKSIIN

Vaikka muistisairaudet ovat hyvin yleisiä Suomessa, oireiden taustalla voi vaikuttaa muitakin tekijöitä. Muistisairauden kaltaisia oireita ikääntyneillä voivat aiheuttaa myös hoidettavissa olevat tilat, kuten B12-vitamiinin puutos, kilpirauhasen toimintahäiriöt tai masennus. Siksi on tärkeää hakeutua tutkimuksiin heti, kun huoli läheisestä tai omasta muistista herää.

– Mitä aikaisemmassa vaiheessa muistisairaus tunnistetaan, sitä enemmän pystytään vaikuttamaan arkeen, hoitoon ja elämänlaatuun, Heiskanen sanoo.

Elintapojen merkitystä muistisairauksien kohdalla ei voi korostaa liikaa. Niin sanotut aivoterveelliset elämäntavat tukevat sekä sairastuneen että omaisen hyvinvointia. Monipuolinen ravinto, liikunta, riittävä uni sekä mielekäs tekeminen auttavat ylläpitämään kaikkien kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Monipuolisen ruokavalion lisänä apteekin valikoimasta löytyy monenlaisia valmisteita, joilla voidaan tukea muistia. Näitä ovat esimerkiksi B12-vitamiinivalmisteet ja omega-3-rasvahappolisät. Lisäksi valikoimaan kuuluu täydennysravintovalmisteita, joilla voidaan tukea ikäihmisen monipuolista ravinnonsaantia.

DIAGNOOSI EI OLE KAIKEN LOPPU

 

Vaikka parantavaa lääkitystä muistisairauksiin ei vielä ole olemassa, näiden hoito ja tutkimustyö kehittyvät jatkuvasti. Heiskanen korostaa, että muistisairauden toteamisen jälkeen on tärkeää hankkia tietoa terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi luotettavista lähteistä, kuten Muistiliitolta ja muilta järjestöiltä.

Etenevän neurologisen sairauden diagnoosi herättää väistämättä voimakkaita tunteita. Tunteet voivat vaihdella surusta pettymykseen ja vihaan niin sairastuneessa kuin omaisissakin. Osa kokee, että eläkeajan suunnitelmat murenevat. Muistisairauden diagnoosi ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita pelkkää menetystä.

– Tiedämme lukuisia tapauksia, joissa muistisairaus on “pehmentänyt” dominoivan osapuolen persoonaa ja muuttanut parisuhteen ja perheen dynamiikkaa myönteisesti. Ammattilaisten ja vertaisten tuella arkeen voi syntyä uusia tapoja elää ja olla yhdessä, Heiskanen kertoo.

Heiskanen kannustaa omaisia kohtaamaan muistisairaan läheisensä avoimuudella ja lempeydellä. Sairastuneelta ei voi vaatia asioita, joihin hän ei ole enää kykeneväinen aivosairauden vuoksi.

– Emmehän kysy sokealtakaan, näkeekö hän meidät. Samalla tavalla meidän ei tulisi vaatia muistisairaalta muistamista.

APUA JA TUKEA ON SAATAVILLA

Myös sairastuneen omainen tarvitsee lempeyttä ja tukea. Muistibarometri-tutkimuksen mukaan sekä sairastuneet että heidän läheisensä kokevat usein yksinäisyyttä, kuormitusta ja jatkuvaa huolta. Moni omaishoitaja uupuu, ja fyysinen terveys saattaa kärsiä hoivavastuun alla.

Heiskanen korostaa, että apua ja tukea on saatavilla. Esimerkiksi Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelin sekä Vertaislinja-tukipuhelin palvelevat muistisairaita, heidän läheisiään ja muististaan huolestuneita ja tarjoavat vertaistukea myös omaishoitajille. Muistiluotsit taas ovat Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä maakunnallisia tukikeskuksia, jotka tarjoavat asiantuntevaa ohjausta ja tukea 18 maakunnassa.

– Vertaistuessa on valtavaa voimaa. Apua ja tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä niin muistisairaalle kuin omaisen roolissa olevallekin, Heiskanen päättää.

Teksti: Ella Laine

Kuva: Dreamstime