Neuvolat kasvamisen ja vanhemmuuden tukena

Ainutlaatuinen neuvolajärjestelmämme tarjoaa maksutonta ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kaikille lapsille ja perheille. Neuvolapalvelujen palvelupäällikkö JOHANNA VUORIAHO korostaa neuvoloiden antamaa laaja-alaista ennaltaehkäisevää tukea lapsiperheille niin terveystarkastuksista uniongelmiin kuin vanhemmuuden rakentamiseenkin.

Neuvolajärjestelmää voidaan Pirkanmaan hyvinvointialueen neuvolapalvelujen palvelupäällikkö Johanna Vuoriahon mukaan pitää hyvinvoinnin kivijalkana, koska se tavoittaa lapsiperheet kokonaisvaltaisesti ja ennaltaehkäisevästi. Neuvolapalvelut ovat myös haluttuja ja niitä käytetään lähes poikkeuksetta.

– Neuvolan palveluja alle kouluikäisille lapsille ovat muun muassa säännölliset terveystarkastukset, rokotukset, kasvun ja kehityksen seuranta sekä ohjaus ja tuki lapsen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Suomessa neuvolat tavoittavat koko väestön. Neuvolan ja perheiden välille luodaan pitkäaikainen ja luottamuksellinen suhde, Vuoriaho tiivistää.

Yli satavuotiaalla neuvolajärjestelmällä on iso merkitys esimerkiksi siinä, että meillä on matala äitiys- ja lapsikuolleisuus. Neuvolat ovat taanneet myös korkean rokotuskattavuuden.

LAAJA-ALAISTA PALVELUA

Perustarkastusten lisäksi neuvolat tarjoavat laaja-alaisesti perheiden tarpeisiin mukautuvaa tukea vanhemmuudessa ja perhesuhteissa sekä mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvää ohjeistusta. Konkreettista apua perhe voi saada esimerkiksi ravinto- ja uniohjaukseen.

– Neuvoloiden tehtäviin kuuluu myös havainnoida ja vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Tarvittaessa ohjaamme myös erityispalveluihin, kuten neuvolapsykologille, puheterapiaan tai perheneuvolaan, Vuoriaho kertoo.

Hän korostaa ennaltaehkäisevää havainnointia esimerkiksi oppimisen haasteiden tai kehityksen viiveiden huomaamisessa ja oikea-aikaiseen tukeen ohjaamisessa.

– Vanhemmuuteen kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia ja paineita esimerkiksi erehtymättömyydestä. Vanhemmuutta ei kuitenkaan voi kiirehtiä vaan siihen kasvetaan. Tämä vaatii aikaa ja toisinaan hankalienkin tunteiden käsittelyä. Neuvolassa haluamme ottaa lämmöllä ja ymmärryksellä huomioon perheen yksilölliset tarpeet, Vuoriaho toteaa.

PERHEILLE TUKI AJOISSA

Perheet suhtautuvat neuvoloiden toimintaan pääsääntöisesti myönteisesti. Ne koetaan luotettaviksi ja helposti lähestyttäviksi. Jos perheet eivät hakeudu omatoimisesti neuvolaan, heitä tavoitellaan esimerkiksi sosiaalipalvelujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Neuvoloista tehdään myös kotikäyntejä tuen saannin varmistamiseksi.

Vuoriaho näkee, että neuvolan rooli on monella paikkakunnalla vahvistunut erityisesti vanhemmuuden tukemisessa ja perheiden varhaisessa auttamisessa. Haasteina joissakin tilanteissa on se, että perheet saattavat tarvita yhä yksilöllisempää ohjausta ja monialaista yhteistyötä.

– Hyvinvointialueilla joudutaankin tarkastelemaan resurssien kohdentamista mahdollisimman hyvin tuen tarpeisiin, ja tämä vaatii jatkuvaa hereilläoloa ja ilmiöiden seuraamista.

Neuvolat tekevät runsaasti moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi synnytyssairaaloiden, neuvolapsykologien sekä puheterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa. Varhaiskasvatus on neuvoloiden rinnalla perheiden tukena useiden vuosien ajan, ennen kuin lapset siirtyvät kouluterveydenhuoltoon. Yhteistyökumppaneita ovat lisäksi sosiaalipalvelut ja perheneuvolat, jotta palvelut voidaan rakentaa mahdollisimman kokonaisvaltaisiksi. Työssä otetaan huomioon myös kulttuurisensitiivisyys ja erityistarpeet, kuten kehitysvammat sekä neurokirjon haasteet ja mielenterveysongelmat.

– Apteekkienkin kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi ravintolisiin ja lääkeneuvontaan liittyvissä asioissa. Yhteistyötä voisi laajentaa esimerkiksi lääketurvallisuuteen ja itsehoito-ohjaukseen. Itselläni on kokemusta imetysviikkoon liittyvästä yhteistyöstä, jolloin teemasta kerrottiin neuvolan lisäksi läheisessä apteekissa. Teimme yhteistyöstä nostoja myös sosiaaliseen mediaan, Vuoriaho kertoo.

DIGIPALVELUT OVAT MAHDOLLISUUS

Digitalisaatio on lisännyt neuvolapalveluiden saavutettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Neuvoloissa kirjatut tiedot tallentuvat suoraan Kanta-arkistoon. Vuoriahon mielestä digitaalisuus lisää perheiden osallisuutta ja mahdollistaa aikaisempaa sujuvamman tiedonkulun myös eri ammattilaisten välillä.

Esimerkiksi asiakkaat voivat sähköisiä esitietolomakkeita täyttäessään jo valmistautua terveystarkastukseen ja tehdä itse havaintoja omasta, lapsen ja perheen tilanteesta. Samalla ammattilaisetkin voivat tutustua tietoihin ennakkoon.

– Neuvolapalveluiden kehittäminen edellyttääkin esimerkiksi asiakaslähtöisyyden vahvistamista eli perheiden kuulemista ja palveluiden räätälöintiä sekä moniammatillisen yhteistyön ja kulttuurisen tuntemuksen lisäämistä. Perheiltä saatu palaute hyödyntää meitä kehitystyössä, Vuoriaho toteaa.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime