Närästääkö kesäruoka?

Kesäisen herkuttelun olennainen osa on grillaus. Ensimmäiset kantarellitkin sujahtavat paistinpannulle sipulin kera. Ruokailun jälkeen saattaa kuitenkin poltella rinnassa, röyhtäilyttää ja vatsa voi tuntua liian täydeltä. Nämä ovat närästyksen oireita, joita voi taltuttaa itsehoidon avulla.

Närästys on yleinen ja ohimenevä oire, joka usein liittyy esimerkiksi paljon rasvaa sisältävään ruokaan, grilliruokiin, sipuliin ja mausteisiin ruokiin. Myös alkoholi, kahvi ja hiilihappoiset juomat ja suklaa liittyvät närästykseen. Oireita saattaa tulla myös, jos annos on ollut tavanomaista isompi. Nämä satunnaiset ruoka-aineisiin ja tilanteisiin liittyvät tuntemukset helpottuvat usein elämäntapojen muutoksella ja apteekin itsehoitotuotteilla, jotka neutraloivat mahahappoja, suojaavat mahalaukkua ja vähentävät mahahapon eritystä.

NÄRÄSTYS ON TILAPÄISTÄ

Närästys ei automaattisesti tarkoita refluksitautia, joka on pitkäaikainen ja toistuva vaiva, jossa mahansisältöä nousee ruokatorveen. Närästys on tilapäistä, mutta refluksitaudin diagnoosin pohjalla on toistuva ja pitkittynyt närästys ja happaman nousu, jotka vaikuttavat elämänlaatuun. Refluksitaudin taustalla on ruokatorven alasulkijan toimintahäiriö. Refluksitaudin diagnoosin tekee lääkäri.

Närästystä ja refluksitaudin oireita voi hoitaa lääkkeettömästi esimerkiksi ruokavalion ja pienempien annosten lisäksi vähentämällä alkoholin käyttöä ja lopettamalla tupakoinnin. Jos oireita tulee yöllä, voi reilun kokoisia aterioita välttää muutama tunti ennen nukkumaan menoa. Voi myös kokeilla sängyn pääpuolen korottamista, jotta mahansisältöä ei virtaa ruokatorveen. Ylipaino lisää närästyksen ja refluksitaudin riskiä, apua saa myös painon pudottamisesta.

LÄÄKEHOITO AVUKSI

Närästyksen ja refluksitaudin hoitoon on tarjolla lääkevalmisteita, joita saa myös ilman reseptiä. Yleisimpiä ovat happosalpaajat eli PPI-lääkkeet, jotka sopivat pitkäkestoisina juuri refluksitautiin. Mahahapon eritystä taas vähentävät H2-salpaajat. Satunnaiseen närästyksen itsehoitoon sopivat esimerkiksi mahahappoja neutraloivat antasidit. Limakalvoa suojaavat valmisteet sisältävät alginaattia tai sukralfaattia. Alginaatti muodostaa antasidien kanssa vaahtomaisen suojan mahalaukun sisällön päälle ja ruokatorven alaosan limakalvoille. Sukralfaatti aktivoituu vatsan happamassa ympäristössä ja muodostaa suojan limakalvolle.

Samoja vaikutusmekanismeja sisältäviä refluksi- ja närästyslääkkeitä, kuten H2-salpaajia ja PPI-lääkkeitä ei suositella käytettäväksi yhtä aikaa. PPI-lääkkeet sisältävät esimerkiksi esomepralsolia, omepratsolia tai pantopratsolia, joten jos lääkäri on määrännyt PPI-lääkettä reseptillä, ei itsehoidossa tule oireiden mahdollisessa lisälievityksessä käyttää toista vastaavaa valmistetta. Tarvittaessa voi oireiden lievitykseen käyttää lisänä antasideja. Sukralfaatin kanssa ei pidä käyttää mahahapon happamuutta vähentäviä lääkkeitä.

Sopivan tuotteen valinnasta kannattaa keskustella apteekin henkilökunnan kanssa. On myös hyvä selvittää, mistä närästys johtuu. Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön. Jos voimakkaat oireet jatkuvat ja pahenevat ja palaavat heti hoitokuurin jälkeen, on tarpeen hakeutua lääkäriin. On hyvä muistaa, että poltteleva kipu rintalastan alaosassa voi olla myös oire sydämen hapenpuutteesta eli sydänkohtauksesta.

Teksti: Apteekkari Päivi Kerkkänen, Kontiolahden apteekki