Suolisto ja mieli yhteistyössä

Toiminnalliset suoliston häiriöt ovat lisääntyneet länsimaissa. Vaivat ovat monimuotoisia ja yksilöllisiä, eikä yhtä selkeää syytä oireille voida määritellä. Erikoistutkija EVELIINA MUNUKKA korostaa suolisto-aivo-akselin merkitystä: esimerkiksi stressi ja unettomuus vaikuttavat suoliston hyvinvointiin ja suoliston välittäjäaineet puolestaan mielialaan.

Suolistomme mikrobien toiminnalla on suora yhteys hyvinvointiimme. Kun mikrobistomme on tasapainossa, ei esimerkiksi suoliston ja vatsan toimintaan tarvitse kiinnittää huomiota. Epätasapainoisessa tilanteessa mikrobien määrät, lajikoostumus ja toiminnallisuus muuttuvat, mikä voi aiheuttaa häiriöitä suoliston toiminnassa.

Turun kliinisen mikrobistopankin erikoistutkija Eveliina Munukka kertoo, että epätasapainon taustalla voivat olla esimerkiksi kuituköyhä ja ultraprosessoituja valmisteita runsaasti sisältävä ruokavalio, stressi ja univaje, antibiootit tai muut lääkkeet sekä elintarvikkeiden lisäaineet sekä elinympäristön biodiversiteetin muutokset ja toksiinit.

Heikentynyt mikrobiston tasapainotila oirehtii esimerkiksi kipuna tai paineen tunteena vatsassa, ilmavaivoina ja turvotuksena sekä jopa ripulina tai ummetuksena. Olo voi olla myös väsynyt ja masentunut. Epätasapainotila ei välttämättä aiheuta mitään oireita, mutta vaikuttaa silti kokonaisvaltaisesti systeemiseen terveyteen. Suolisto ja aivot ovatkin yhteydessä toisiinsa reaaliajassa vagushermon kautta: mikrobit tuottavat lukuisia erilaisia välittäjäaineita eli niin sanottuja neurotransmittereitä, jotka vievät viestejä suoliston, puolustusjärjestelmän ja hermoston välillä.

Munukka on tutkinut suolistobakteerien vaikutusta muun muassa aineenvaihduntasairauksiin sekä sitä, miten tietyt suoliston bakteerilajit voivat joko edistää tai ehkäistä sairauksien kehittymistä.

IBS NAISILLA YLEISEMPI

Suoliston mikrobiston epätasapainoon yhdistetään usein myös IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä. IBS:ää on vaikea diagnostisoida, sillä se ei näy esimerkiksi verikokeissa. Munukka kertoo diagnosoinnin perustuvan kansainvälisiin Rooman kriteereihin, joissa poissuljetaan muun muassa muut suolistoon toimintaan liittyvät sairaudet, kuten tulehdukselliset suolistosairaudet ja keliakia.

– Noin kymmenellä prosentilla suomalaista on IBS, ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä. IBS ja määrittelemättömät suolistovaivat ovat tyypillisesti istumatyötä tekevien keski-ikäisten vaiva. Aikuisten lisäksi lasten ja nuorten toiminnalliset suolistohäiriöt ja oireet ovat lisääntyneet.

Munukka muistuttaa, että tutkimuksiin tulee hakeutua, jos ripuli ei mene ohi ja varsinkin silloin, jos ulosteessa on verta.

– Kun suolen toiminta alkaa häiritä arkea ja vessan sijaintia täytyy miettiä jatkuvasti, on kyseessä häiriötilanne, joka vaatii tutkimusta ja hoitoa, Munukka sanoo.

ELÄMÄNTAVOILLA SUURI MERKITYS

Suolistohäiriöiden itsehoitoon kuuluvat olennaisesti elämäntavat, sopiva ruokavalio sekä liikunta ja stressin hallinta. Ruokavalion koostaminen perustuu tiettyjen ruoka-aineiden poissulkemiseen, kokeiluun ja oireiden tarkkailuun. Munukka tietää, että ruokapäiväkirjan pitäminen voi tuntua raskaalta, mutta se on ainoa keino yksilölliseen hoitoon.

Säännöllinen ateriarytmi helpottaa usein oireita. Rasvaa ja sokeria on hyvä välttää, mutta riittävä kuitujen saanti on tärkeää. Uusimmassa ravintosuosituksessa kuidun saantisuositus on vähintään 25 grammaa naisilla ja miehillä 35 grammaa vuorokaudessa. Sopivia kuituja ovat esimerkiksi puhdaskaura ja psyllium. Myös apteekeissa on saatavilla suoliston toiminnan tukemiseen tarkoitettuja kuituvalmisteita.

– Toiminnallisiin häiriöihin on olemassa lääkkeitä, kuten loperamidi ripulin hoitoon ja reseptin vaativa linaklotidi ummetukseen. Ripulilääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön, ja niiden vaikutuksesta kannattaa keskustella apteekin farmasistien kanssa, Munukka toteaa.

Probioottisten valmisteiden vaikutusta ärtyvän suolen hoidossa on tutkittu paljon, ja ne auttavat noin kahdella kolmasosalla oireisiin. Munukka korostaa, että vaikutuksessa on tärkeintä oikea bakteerikanta eikä niinkään bakteerien määrä. Hyviä hoitotuloksia on saatu esimerkiksi Bifidobacterium longum 35624 -kannalla. 

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime