Yleisimmät uskomukset itsehoitolääkkeistä

Itsehoitolääkkeillä tarkoitetaan lääkevalmisteita, joita voi ostaa apteekeista ilman reseptiä. Apteekin henkilökunnalle tulee usein vastaan tilanteita, joissa asiakkailla on virheellisiä käsityksiä itsehoitolääkkeistä.

Itsehoitolääkkeet ovat tarkoitettu lyhytaikaiseen ja tilapäiseen käyttöön. Tyypillisimmin niillä hoidetaan esimerkiksi kuumetta, kipua, flunssan oireita sekä intiimi- tai vatsavaivoja. Internetissä ja sosiaalisessa mediassa on lääkkeisiin liittyvää tietoa nyt aiempaa helpommin saatavilla, mutta samalla liikkuu myös vanhentuneita ja virheellisiä käsityksiä, jotka eivät perustu ajankohtaiseen tutkimustietoon. Esimerkiksi lääkehiili oli vielä muutama vuosikymmen sitten tuttu aputuristiripulin hoitoon, mutta nykyisin sitä ei lähtökohtaisesti suositella ripulin hoitoon ilman lääkärin suositusta.

Farmaseutti Jenna Voutilainen Hyvinkään Willan Kehrä apteekista selventää käsityksiä itsehoitolääkkeistä.

Ilman reseptiä saatavia särkylääkkeitä voi syödä huoletta

Tarua. Särkylääkkeisiin ja niiden turvalliseen käyttöön liittyy paljon virheellisiä käsityksiä. Esimerkiksi vuoden alussa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea varoitti parasetamoliin ja asetyylisalisyylihappoon liittyvästä somehaasteesta, jonka takia nuoria joutui sairaalahoitoon.

Apteekin hyllyn tutut särkylääkkeet, ibuprofeenia ja parasetamolia sisältävät valmisteet, ovat oikealla annostuksella ja lyhytaikaisesti käytettynä turvallisia kuumeen ja kivun hoitoon edellyttäen, että muilla käytössä olevilla lääkkeillä ei ole yhteisvaikutuksia niiden kanssa. Suositusannostuksia ei tule ylittää, vaikka lääkkeitä voi ostaa ilman reseptiä.

Kuten kaikkiin lääkeaineisiin, myös näihin valmisteisiin liittyy aina mahdollisia yhteis- ja haittavaikutuksia. Parasetamolin liiallinen käyttö voi aiheuttaa maksavauroita ja tulehduskipulääke ibuprofeeni voi rasittaa munuaisia ja vatsaa. Apteekin henkilökunta neuvoo myös kivun lääkkeettömissä hoitomuodoissa.

Vanhentuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet voi heittää sekajätteeseen

Tarua. Lääkkeiden oikeaoppinen ja turvallinen hävitystapa on tuoda ne apteekkiin. Käyttämättä jääneitä tai vanhentuneita lääkkeitä ei pidä huuhtoa viemäriin tai heittää sekajätteeseen, etteivät ne kulkeudu vesistöihin ja luontoon. Lääkejäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, sillä se voi olla pieninäkin pitoisuuksina haitallista niin ihmisille, eläimille kuin ympäristöllekin.

Kaikki apteekit vastaanottavat maksutta kuluttajilta lääkejätettä.

Nenäsuihkeisiin voi jäädä helposti koukkuun

Totta. Oikein käytettynä nenäsuihkeet auttavat tehokkaasti ja turvallisesti oireissa, mutta myös reseptivapaisiin tuotteisiin liittyy myös riski kierteelle, jota kutsutaan lääkenuhaksi. Ksylometatsoliinin ja muiden avaavien nenäsuihkeiden lyhytaikainen ja tilapäinen käyttö on turvallista, mutta vaikutus voi kääntyä kuitenkin päinvastaiseksi liiallisen tai pitkäaikaisen käytön seurauksena.

Suihkeiden turvallisen käytön varmistamiseksi apteekin henkilökunta saattaa kysellä asiakkaalta tuotteen käyttötarkoituksista. Yllättävän moni nenäsuihkeita ostava ei tiedä liiallisen käytön riskejä. Apteekissa on kuitenkin saatavilla myös paljon lääkkeettömiä nenäsuihkeita, joita voi turvallisesti käyttää pidemmänkin aikaa.

Yskänlääke on ensisijainen keino hoitaa yskää

Tarua. Yskänlääkkeitä käytetään edelleen paljon flunssan oireiden helpottamiseen. Tutkimusten perusteella itsehoitoyskänlääkkeillä ei kuitenkaan ole todettu merkittävää tehoa akuutin yskän oireisiin. Yskänlääkkeelläkin voi olla haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia. Astmaatikoille itsehoitoyskänlääkkeitä ei suositella ollenkaan.

Akuutin yskän hoidossa tulee muistaa riittävä nesteytys, ja yskän kipeyttämää nielua voi hoitaa hunajalla. Apteekissa on saatavilla myös lääkkeettömiä vaihtoehtoja yskän oireisiin.

Luonnontuote on aina turvallisempi kuin itsehoitolääke

Tarua. Monien luontaistuotteiden tutkimusnäyttö on puutteellista. Lisäksi luontaistuotteet voivat aiheuttaa lääkkeiden kanssa vakaviakin yhteisvaikutuksia. On todella tärkeää, että asiakas varmistaa luontaistuotteen sopivuuden lääkäriltä, jos hänellä on käytössä lääkityksiä tai hänellä on pitkäaikaisia sairauksia.

Itsehoitolääkkeet ovat miedompia kuin reseptilääkkeet

Tarua. Itsehoitolääkkeet eivät erotu reseptilääkkeistä vahvuuden, vaan käyttötarkoituksen ja turvallisuuden perusteella. Itsehoitolääkkeeksi hyväksyttävällä lääkkeellä tulee olla pitkä ja turvallinen käyttökokemus reseptilääkkeenä, minkä jälkeen lääke voidaan vapauttaa itsehoitolääkkeeksi. Itsehoitolääkkeellä voi olla siten sama vahvuus kuin reseptilääkkeellä, mutta esimerkiksi pienempi pakkauskoko, koska itsehoitolääke on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön. Itsehoitolääke voidaan myös siirtää takaisin reseptilääkkeeksi, mikäli ilmenee vaikkapa turvalliseen käyttöön liittyviä ongelmia.

Teksti: Ella Laine